Syksyn huvit

 

Olen huvitellut viime  päivinä. Hyvin halvat huvit, voin vakuuttaa. Eläkeläisellä ei ole varaa taittaa itseään kriisi-eläkeläiseksi. On  harrastettava halpoja huveja, joista ei tarvitse veroa maksaa. 

Kolme suurta aihetta ansaitsevat tulla mainituksi. 

Susien  ja karhujen kannanhoidollinen metsästys ja sen  kieltäminen/salliminen on naurattanut minua  suunnattomasti, mutta myös itkettänyt. Monet  keskusteluun osallistujat ovat olleet valmiita jopa  oikeustielle ja syytettynä vieläpä. heidän uskonsa on vahva. Viimeksi tänään keskustelu yltyi siihen, että Pohjois-Savosta kotoisin oleva  ministeri tekee ehdotuksiaan ja päätöksiään sallimisen suuntaan, koska Pohjois-Savossa on jo valmiiksi paljon salakaato- kulttuuria ja nyt sitten halutaan virallisesti ryhtyä saalistukseen.  Muutamissa puheenvuoroissa on jo liipattu ministerin uskonnollista vakaumustakin ja mietitty sitä,  voiko  sellainen  asia  altistaa jalopeuran metsästykselle.

Avohoidon hedelmiä liikkuu paljon keskuudessamme. Minä olen suden kohdannut maantiellä, enkä sitä tapausta  tule koskaan elämässäni unohtamaan. Susi aiheuttaa  tunteita.

Toinen "riemullinen"  asia on ollut  suomalainen poliittinen keskustelu.  Se alkoi  joskus jo kapinan  jälkeen ja se perintö tuntuu voimakkaana edelleen. Euroopassa käydään sotaa. Sotaa käyvä valtio on naapurimme. valtion taloutemme on vaikeuksissa ja odottetavissa on suuria menoeriä  puolustukseen. Päivittäin kuulemme  kuitenkin keskustelua  ajankohtaisohjelmissa siitä, onko joku  musta ja tai tumma ja  ruskea. Kun meillä ei ole enää koiraveroa, johon voisimme sotkeutua, sotkeudumme lillukanvarsiin ja  muuhun sellaiseen. Vihervasemmiston kyky ajatella on joko halvaantunut, tai sitten he ovat pahansuopia ja ilkeitä ja aiheuttavat tahallaan kaaosta.  Unohtamatta  Antti Kurvista, joka  tuntuu epätoivoisen hankalalta ja  altiilta kaikelle negatiolle ja älämölölle. Jopa Tytti T. joutuu jatkuvasti kamppailemaan siitä, saako hän olla keulilla, kun hölmölän pirttiin kannetaan säkillä valoa ulkoa.

Kolmas  riemua ja kauhua  aiheuttava  keskustelu käydään  metsästä ja metsänhoidosta. Siitä asiasta en edes halua puhua, sillä on ilta ja meidän kaikkien  täytyy seesteisinä päästä nukkumaan. Olen vuodesta 1970 lähtien puuhastellut metsän ja metsäopetuksen  parissa. Sinä aikana metsien käsittelyn ohjeistoa on muutettu muistaakseni 7 kertaa.  Muutokset  näkyvät. Ja niitä ohjeistoja  pitää muuttaa noin  7-10 vuoden välein, jotta kehitystä tapahtuu. Keinoista ja tavoista pitää keskustella.  Keskustelulla pitää kuitenkin olla edes hitunen  faktapohjaa.

Eli summa summaarum... Jos laitetaan nämä kolme asiaa vaikkapa asteikolle Jyväskylästä - Washingtoniin, eli  hyvästä ja järkevästä  pöhlöön ja kauhistuttavaan, niin järjestys minun pääkopassani  olisi tänään tämä.

Jyväskylässä on  ideaalinen viisaus. Metsäaiheinen keskustelu on  jossain  Irlannin länsipuolella, Susien kannanhoidollinen  metsästys on  noin Bostonin kaupungin kohdalla ja  Washingtonin  tasolla on Donald Trump ja suomalainen poliittinen keskustelu.

Pahoittelen lyöntivirheitä ja moukkamaisia ajatuksianne. Sulkeudun  "suosioonne"

ps. 

Gazaan menevällä avustuslaivalla on  syntynyt kuulemma älämölöä siitä, että osa avustajista  haluaa tuoda esille satenkaariaatteen mukaista  filosofiaa, mutta nämä avun vastaanottajat  taas  pitävät sellaista touhua saatanasta. On siis syntynyt kapinaa ja  ylevät aatteet ryvettyvät. Olkaa siis huoleta. Hulluutta ja omituisuutta on mielin määrin olemassa muuallakin.