Olen huvitellut viime päivinä. Hyvin halvat huvit, voin vakuuttaa. Eläkeläisellä ei ole varaa taittaa itseään kriisi-eläkeläiseksi. On harrastettava halpoja huveja, joista ei tarvitse veroa maksaa.
Kolme suurta aihetta ansaitsevat tulla mainituksi.
Susien ja karhujen kannanhoidollinen metsästys ja sen kieltäminen/salliminen on naurattanut minua suunnattomasti, mutta myös itkettänyt. Monet keskusteluun osallistujat ovat olleet valmiita jopa oikeustielle ja syytettynä vieläpä. heidän uskonsa on vahva. Viimeksi tänään keskustelu yltyi siihen, että Pohjois-Savosta kotoisin oleva ministeri tekee ehdotuksiaan ja päätöksiään sallimisen suuntaan, koska Pohjois-Savossa on jo valmiiksi paljon salakaato- kulttuuria ja nyt sitten halutaan virallisesti ryhtyä saalistukseen. Muutamissa puheenvuoroissa on jo liipattu ministerin uskonnollista vakaumustakin ja mietitty sitä, voiko sellainen asia altistaa jalopeuran metsästykselle.
Avohoidon hedelmiä liikkuu paljon keskuudessamme. Minä olen suden kohdannut maantiellä, enkä sitä tapausta tule koskaan elämässäni unohtamaan. Susi aiheuttaa tunteita.
Toinen "riemullinen" asia on ollut suomalainen poliittinen keskustelu. Se alkoi joskus jo kapinan jälkeen ja se perintö tuntuu voimakkaana edelleen. Euroopassa käydään sotaa. Sotaa käyvä valtio on naapurimme. valtion taloutemme on vaikeuksissa ja odottetavissa on suuria menoeriä puolustukseen. Päivittäin kuulemme kuitenkin keskustelua ajankohtaisohjelmissa siitä, onko joku musta ja tai tumma ja ruskea. Kun meillä ei ole enää koiraveroa, johon voisimme sotkeutua, sotkeudumme lillukanvarsiin ja muuhun sellaiseen. Vihervasemmiston kyky ajatella on joko halvaantunut, tai sitten he ovat pahansuopia ja ilkeitä ja aiheuttavat tahallaan kaaosta. Unohtamatta Antti Kurvista, joka tuntuu epätoivoisen hankalalta ja altiilta kaikelle negatiolle ja älämölölle. Jopa Tytti T. joutuu jatkuvasti kamppailemaan siitä, saako hän olla keulilla, kun hölmölän pirttiin kannetaan säkillä valoa ulkoa.
Kolmas riemua ja kauhua aiheuttava keskustelu käydään metsästä ja metsänhoidosta. Siitä asiasta en edes halua puhua, sillä on ilta ja meidän kaikkien täytyy seesteisinä päästä nukkumaan. Olen vuodesta 1970 lähtien puuhastellut metsän ja metsäopetuksen parissa. Sinä aikana metsien käsittelyn ohjeistoa on muutettu muistaakseni 7 kertaa. Muutokset näkyvät. Ja niitä ohjeistoja pitää muuttaa noin 7-10 vuoden välein, jotta kehitystä tapahtuu. Keinoista ja tavoista pitää keskustella. Keskustelulla pitää kuitenkin olla edes hitunen faktapohjaa.
Eli summa summaarum... Jos laitetaan nämä kolme asiaa vaikkapa asteikolle Jyväskylästä - Washingtoniin, eli hyvästä ja järkevästä pöhlöön ja kauhistuttavaan, niin järjestys minun pääkopassani olisi tänään tämä.
Jyväskylässä on ideaalinen viisaus. Metsäaiheinen keskustelu on jossain Irlannin länsipuolella, Susien kannanhoidollinen metsästys on noin Bostonin kaupungin kohdalla ja Washingtonin tasolla on Donald Trump ja suomalainen poliittinen keskustelu.
Pahoittelen lyöntivirheitä ja moukkamaisia ajatuksianne. Sulkeudun "suosioonne"
ps.
Gazaan menevällä avustuslaivalla on syntynyt kuulemma älämölöä siitä, että osa avustajista haluaa tuoda esille satenkaariaatteen mukaista filosofiaa, mutta nämä avun vastaanottajat taas pitävät sellaista touhua saatanasta. On siis syntynyt kapinaa ja ylevät aatteet ryvettyvät. Olkaa siis huoleta. Hulluutta ja omituisuutta on mielin määrin olemassa muuallakin.
