Tillman

Tillman

perjantai 2. joulukuuta 2016

Silta yli erimielisyyksien


Toisen asteen oppilaitoksissa on tapana opettaa opiskelijat vihaamaan maanviljelijöitä, Keskustapuoluetta ja  maaseutua. Sairausloman jälkeen semmoisen puheen kuunteleminen  opettajien kahvihuoneessa  on tuskallista. Syke tahtoo nousta väkisin.

Demariopettajien  kunniaksi on sanottava se, että kristinuskoa he eivät  opetustyössään avoimesti pilkkaa. Sen olen  huojentuneena  pannut merkille. Tosin  olen huomannut, että syynä on se, että he eivät  tarpeeksi tiedä opinkappaleista, jotta voisivat  kiviä ryhtyä heittämään.

Arvaatte, että kaipuuni  eläkkeelle on suuri. KEVA ilmoitti, että  ensimmäinen heinäkuuta lehtori voisi täyspäiväisesti ryhtyä blogia pitämään. Minä tein vastavedon ja heitin  osa-aikaeläkehakemuksen kehiin. Suunnittelen systeemiä, jossa joka  keskiviikko olisi  perjantai ja taas kahden päivän päästä uusi perjantai. Kolme työtä, neljä vapaata.

Saattaa olla, että tulen toisiin tunnelmiin. Eilen pidin kahdeksan tuntia  opetusta. Pidin työturvallisuuskorttikoulutusta  nuorisolle. Tenttipaperiin piti kirjoittaa oma syntymäaika. Yksi  nuorista miehistä  kirjoitti 31.11. 2000. Opettajan hälyytys-tuntosarvet tietenkin nousivat heti. Marraskuussa  on vain 30 päivää.  Tarkistin nuorten syntymäajat kauniilta ja säkenöivältä toimistosihteeriltä. Nuori mies oli syntynyt huhtikuun kolmaspäivä.

Kun tarkemmin ryhdyin ongelmaa perkaamaan, kävi ilmi, että nuoriso  ei nykyään muista omaa syntymäaikaansa, ja että ilmiö on  jossain määrin  yleistymässä.

Silloin päätin, että nyt on minun aika ryhtyä vetäytymään näistä hommista. Minä en kuulu enää tähän aikakauteen. Enkä minä ryhdy sillanrakentajaksi mihinkään suuntaan. Minusta tuntuu, että nämä meidän aikamme sipilät ovat niin taitamattomia, että ansaitsevat  näiden  toisten taitamattomien  pilkkanaurut.

Mitään pyhää ei enää ole. Tai, no ehkä sentään. Veikko Huovisen sanoin:

" Voiko olla mitään sen seksikkäämpää, kuin kokoomusnainen keväällä"

Kukin voi ajatelle niin kuin haluaa tämän. Minä ajattelen Jaana Pelkosta.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Syksyn synkkyys mulle tuotiin....heh


Uusi alkoholilakiluonnos  kuulemma ehdottaa, että isän viikonloppuoluesta ei enää bonusta  saa. Asia minua  hymyilyttää. Suupieleni  venyvät koilliseen ja vahingoniloni aiheuttaa  väristyksiä. Eniten kuitenkin  asiassa  naurattaa  lainsäätäjän pyhäkoulumainen kirkasotsaisuus. On keksitty asia, joka lyö läpi julkisuudessa niin  lujaa, että kaikki muu ko. lakiluonnokseen liittyvä unohtuu.

Bonusta saa sen 4-5 prosenttia, jos keskittää kaikki ostoksensa  auton  polttoaineesta ruokaan samaan paikkaan. Silloin kuukausiostosten määrä on luokkaa 900 euroa ja kertynyt bonus on  luokkaa 45 e.Visainen tehtävä on  sitten arvioida se, kuinka suuri osa  tuommoisen  perheen ostoksista on  ruokkakauppa- vahvuista  alkoholia.

Aika vähän. Lasketaan nyt vaikka varovaisesti. Kuukaudessa kuluu salkku olutta viikossa. Se  tekee noin 100 euroa. Siitä saisi bonusta 5 euroa. Alemmissa  ostosluokissa  alkoholin suhteellinen  määrä nousee ja jossain tapauksessa se jopa  hätyyttelee 100  prosentin osuutta ostoksissa. Silloin kuitenkin puhutaan sen sorttisesta kulutuskäyttäytymisestä, jossa  euron bonus sinne tai tänne on yhdentekevää. Silloin  olutrahatkin on yhteisesti tienattu työssäkäyvien toimesta.

Uudistuksen jälkeen vahvan oluen myynti ei  kenenkään bonusta räjäytä. Kun  myytävien juomien  väkevyys nousee 1,1 prosentilla, todelliset oluen ystävät hakevat edelleen  oluensa Alkosta. Todelliset suurkuluttajat taas hakevat oluensa sieltä, missä bonukset ovat 5 % asemesta 50 %.



Kuvassa  on hyvää olutta. Sen väkevyys on 6,7 %. Tästä oluesta  ei saa bonuksia. Ei edes palautuspulloja, sillä ne menevät suoraa  tuotantoon pesun jälkeen. Tämän oluen kulutusta säätelee kaksi asiaa. Jos on aikaa puuhastella ja harrastaa, tuotanto rullaa. Aviovaimo  taas säätelee kulutusta  tarkemmin kuin yksikään alkoholitarkastaja. Kulutusta  säätelemällä pidetään huoli siitä, että tuotanto ei joudu kysyntävaikeuksiin.

Kuvassa  on sitten itse tuote. Tästä ei siis saa bonusta yhtään prosenttia. Makua ja voimaa on  kylläkin  riittävästi. Olen  näin siirtynyt siis nk. " tilastoimattoman alkoholikulutuksen "  pariin. Kukaan ei tiedä tuotantomääriäni, saatika sitten kulutusmääriä. Kauppa ei voi  tehdä johtopäätöksiä ostotottumuksistani  oluen suhteen.. Kauniit kassatoimihenkilöt pitävät minua puhtoisena  ja horjumattomana vaari-pahasena, joka rahojaan säästääkseen ostaa  alennettuun hintaan  vanhaksimeneviä leipiä ja joka  juhannuksena tekee mummun kanssa yhden  totin.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Trump


Saksalainen  pikkukaupunki Kallstadt on saanut jälkeläisensä Yhdysvaltojen presidentiksi. Saksassa asiasta tunnutaan olevan montaa mieltä Vanha herra Trump kuulemma  lähti  16 vuoden iässä Saksan kutsuntoja pakoon . Pojanpoikansa taas  lähti opiskelemaan, jotta vältti Vietnamin.

Toistaiseksi  yksikään Suomen kaupunki  taikka pitäjä ei ole uutta  presidenttiä ominut  suomalaisten sukujuurien  varjolla. Tunnettuahan  kuitenkin on se asia, että hakkapelittojen joukossa taisteli muuan  Vuojoen Kartanon  ratsumies, jonka tiet  kulkivat  Suomesta Saksanmaalle  ja  sen läntiseen osaan. Tällä Åke Totin suojatilla oli pitkät lahkeet housuissaan. Länsimurteissa lahje kulkee nimellä " trump" Vertaa sanontaa: " Kummas trumpus snää pidä kaluas?"

Niinpä tämä onneton  ratsumies kantoi  liikanimeä Trump.

Sodan päätyttyä hän jäi Saksaan kotivävksi Mannheimin kaupunkiin. Sieltä Trumppujen suku levisi sitten myöhemmin läheiseen Kallstadtin kaupunkiin, mistä se nyt sitten on levinnyt  Ameriikkaan asti. Eurajoki, suomen sähköisin kunta, on itseasiassa siten  tämän uuden  presidentin  suvun synnynsija.

Mihinkähän sitä itse  tästä lähtisi?

Aamuinen vaalitulos - moukari vain hipaisi vaatimatonta sijoitussalkkuani. Se näyttäisi nyt olevan 0,22%   laskussa eiliseen nähden.Monet taitavat lopulta ajatella, että  jos se on itselleen rahaa tahkonut, niin tiämmä se osaa myös kansakunnan varallisuutta kasvattaa.

Amerikkalaisen kadunmiehenajattelu on kuitenkin  sangen kauhistuttavaa yksinkertaisuudessaan ja etenkin tietämättömyydessään. En oikein hirveästi laskisi jenkkien ja red neck - kavereiden  ajatusten varaan. Minä kerroin aikoinani Pohjois-Carolinassa  paikalliselle huoltoasema-spedelle  tulleeni Euroopasta  bensan ostoon.

Hän oli otettu  siitä asiasta  ja kysyi, kauanko sieltä lentää sinne Raleigh-Durhamin  tienoille ? Sanoin, että 18 tuntia tultiin.

Kaveri kauhisteli silmät teevateina ja  kysyi heti perään, että kauanko sieltä sitten oikein autolla  tulisikaan tänne ?

 Siinä kulttuurit kohtasivat ja  tieto pöllysi .Kokeilkaa joskus pelata eurooppalaista Trivial Pursuittia  jenkin kanssa. Voittajan on helppo hymyillä. Toisin päin  pelaaminen  on eurooppalaiselle tuskallista  touhua, ellei  tarjolla ole  runsaasti  olutta ja ajanvietettä. Kysymykset  amerikkalaisen  pelin lappusilla  ovat jostain muusta maailmasta. Silti eurooppalainen pääsee usein räväyttämään olan takaa. Kysymys saattaa nimittäin tulla Ruotsin pääkaupungista .Jenkille se on  lähes mahdoton  vastattavaksi.

perjantai 28. lokakuuta 2016

Panopäivä



Kun on sairauslomalla, tekemisen puute vaivaa ihmispoloista  alvarinsa. Selkä tulee makaamisesta kipeäksi. Voi tulla maukuu- haavojakin. Niinpä työterveyshoitajan kehotuksesta otin  itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin tekemään jotain mukavaa, joka pitää mielen virkeänä. Ryhdyin siis panemaan.

Työterveyshoitaja on minua 15 vuotta nuorempi  pisamanaama, jolla on punainen tukka, iloine hymy ja kireät farkut.  Hänen sanansa on minulle laki ja joskus jopa haave.

Tänään oli siis panopäivä.

Mäskäykseen lähti tumma ALE - tyyppinen olut, jonka työnimenä on AUSTRAALIAN TÄTI. Mallasrunkona on Pale Ale - mallas. Muina maltaina mukana ovat Melanoid - , Chrystal-, Cara - , ja Chocolate - mallas.

Oluen työnimi juontaa katkerohumalasta, joka on viime vuoden uutuus ja jonkun sortin hitti Ausseissa. Humalan nimi on Enigma. Katkeroöljyjä siitä irtoaa saman verran kuin vanhasta tutusta Magnumista, eli noin 16 %. Tuoksussa on viinimarjaa, chadoney -rypälettä ja muutamaa   tropiikin hedelmää, joita en osaa lausua , enkä kirjoittaa.

Kylkihumalina keittoon menivät vanhat tutut Centennial ja Citra. Käymisen jälkeen kuivahumaloinnin aion tehdä Enigmalla ja Centennialla.

IBU - tähtäin on 127. Olut on siis IPA -tyylistä, mutta toivottavasti muuten aika tuhtia ja monivivahteikasta. Mäskäsin maltaita 90 minuuttia ylilämmössä , noin 72 asteessa, joten toiveita on ainakin.





Keitin Tätiä 60 minuuttia. Ensin kuorin vaahdon pois, jotta lopputuote olisi kirkas. Sitten  kaadoin  Enigmat  sekaan. Puolentunnin jälkeen kaadoin   joukkoon  Centennialit ja  50 minuutin kohdalla Citrat. 


Tehon varmistamiseksi puuteroin tädin olemuksen vielä 150 grammalla farinisokeria.
Hiivaksi laitan Mangrove Jackin Belgian Abbey - hiivan, joka tunnetusti tuottaa hedelmäistä tulosta, eikä hyydy heti kun sekaan alkaa muodostus alkoholia.

Hieno päivä. Viiden viikon jälkeen tiedämme, mitä Täti on syönyt ja sen, onko Täti täti ja vai Setä  tädin vaatteissa.