Tillman

Tillman

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Liemiruoka


Kävin äsken  paikallisessa  yksityismarkkinoita  ylistävässä marketissa ostamassa  naudan maksaa vaimolleni. Hän halusi laittaa voimauttavaa ruokaa, sillä olemmehan juuri kansakuntana kohdanneet  sekä nöyryyttäviä tappioita  jääkiekossa, että myös   vastoinkäymisiä laulukilpailurintamalla. Luutnantti Koskelan  tavoin  vaimoni  uskoo vankasti raudansyönnin  autuaaksitekevyyteen.

Kassajonossa taakseni ilmestyi työvaatteissa alkoholilainsäädännön  kävelevä mannekiini. Kirvesmies oli ostamassa kahdeksan tölkin korjaussarjaa. Hän vaikutti persoonalta, joka illalla katsoo jaakiekkkoa ja on varautumassa siihen  sekatavarakaupan liemillä.

Kirvesmies haisi voimakkaasti  viinalta. Kyse ei ollut  tiistai-illan  rotary- kokouksen  jälkituoksuista, vaan  tosi kadehdittavasta tuoreen viinan voimallisesta  aromista. Veikkasin mielessäni, että ostostapahtumassa oltiin liikkeellä promillen ja  puolentoista välissä.

Ulkona herrasmies  seurasi minua parkkipaikalle, hyppäsi viereiseen Nissan - farmariautoonsa ja kaasutteli  pois. Olin asiasta niin ällistynyt, että  en osannut toimia tilanteessa  mitenkään. Ihmettelin  vain. Olin juuri todistanut  rikosta ja vastuuntunnotonta käytöstä.

Kyse ei ollut  mistään krapulasta, taikka  normaaleista  ruokajuomista. Kuski  oli hyvässä hönössä, sillä hän heitteli kassaneidille monta supisuomalaista   flirtti-repliikkiä ( esp. piropos), oli hyvin luonteva ja  esiintyi kuin makedonialainen  tanssiorkesterin urkuri naistentanssien tauolla.

Olisi ehkä pitänyt lähteä seuraamaan ja kännykällä soittaa virkavallalle.

Se on nyt kuitenkin myöhäistä. Kohta  olemme hävinneet  kolmannenkin  ottelun  ja kaveri  on sammunut sohvalle. Lunta sataa ja on  kaksi astetta  lämmintä. Tämä totisesti on  skitsofreninen  maa.

Kuvan auto ei  liity tapaukseen muutoin kuin alkoholin suhteen. Nuoruudessani kävi Hinnerjoen pitäjässä niin onnettomasti, että salama iski  Mikkilän talon kuivuriin. Paikalle  tietenkin hälyytettiin vapaapalokunta. Palopaikalle lähtivät säiliöauto ja hyökkäysauto ( moottoriruiskulla varustettu auto) Sammutusautoja  seuranneeseen  miehistönkuljetusautoon ei kuitenkaan enää riittänyt  selvää kuskia. Lopputulos oli se, että tämä auto sortui  kesken matkan ojaan. Sammutusväki käveli  onnettomuuspaikalta  sammutuspaikalle viimeiset kolmesataa metriä.

Muistan  ihmisten puheista sen, että tapausta pidettiin  hyvin humoristisena, josta syystä se  myös ikuistettiin kymmenillä kameroilla.

2 kommenttia:

hikkaj kirjoitti...

Tilley

meillä oli aikoinaaan -50-luvulla pitkälti samannäköinen auto nimeltä Fordson, kunnalta käytettynä ostettu.
Humalassa silläkin ajettu.

Silloin tosin se nyt niin nökönuukaa selvänäkö vai humalassa, kovastiko vai hiljaako ...

Tillman kirjoitti...

Eikö olekin omituista.... lakikin on kulttuurirelativismin tuote. Muistan ihan samoin kuin sinä. Ennen oli paljon sallittuja asioita. Nyt on paljon kiellettyjä asioita