Tillman

Tillman

maanantai 26. syyskuuta 2016

Värit


Kuvan työ esittää epäonnistunutta patalappua. Reikiä on liikaa. Silmärakenne on harvaa. Tekijä on yrittänyt pelehtiä väreillä ja taidolla. Substanssi on jäänyt ohueksi.

Tunnustetaan heti. Työ on allekirjoittaneen. Jälki on yhtä röpelöistä ja kirjavaa kuin tämä kirjoittaminenkin. Kaunista ja tyylikästä tuommoinen  kieltämättä voi olla, mutta näpit siinä herkästi palavat. Tulee ahdistusta ja vaurioita ja pahaa mieltä, jos kirjoittaa väärin tai julmasti.

Viime aikoina olen miettinyt kovasti sitä, mitä voi kirjoitta ja mitä ei. Vihapuhetta en tohdi kirjoittaa. Yritän pysyä  kaukana siitä. Ongelmana onkin satiiri ja ironia. Viimeaikainen keskustelu ei ole ollenkaan ottanut kantaa siihen, että  vihapuheen kieltämisellä on kitkevä vaikutus myös kielenkäytön muille alueille. Kenelläkään ei ole valmista mallia  siihen, minkä kaltainen satiiri sallitaan vastedes. Mikä ironia on kiellettyä. Yleensä  niitä  on sallittu  sen merkkinä, että yhteiskunta on  demokraattinen ja moniarvoinen

Pidän tilannetta  onnettomana. Keskustelu on  ottanut  silmätikuksi Pekka ja Pätkä elokuva, vanhat mainokset ja  kansan suussa  maistuneet  makeiset. Kaikki pelättävää ja kaihdettavaa.  Sallittua  lienee enää Jutta Urpilaisen verkkosukista  kirjoittaminen. Ja jonkun kuluneen savolaisvitsin kertominen.

1 kommentti:

RH kirjoitti...

Ihan hyvä se on, jos taittaa kaksin kerroin. Ja pannunalustana vallan mainio!