Tillman

Tillman

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Oppitunnilla


Olin  eilen  golf-oppitunnilla. Otin siis yksityistunnin  lajissa, jossa huidotaan palloa  tuommoisella ohutvartisella mailalla. Yritin olla hyvä oppilas ja kuunnella tarkoin. Se ei ihan riittänyt. Oli myös  yritettävä siirtää opit omaan huitomiseeni.

Aika paljon löytyi parannettavaa.

Ja aika paljon  parannuksia tulikin. Löin palloa pitkälle ja vaikeista paikoista  pitkin väylää. Kuudennen väylän jälkeen  mikään uusi oppi ei enää minuun uponnut. Olin tullut oppimiskynnykselle. Eräs merkittävä ja kummallinen seikka kävi taas ilmi.

 Opettaja on huono oppilas. Minä olen kunnollinen kuulija, mutta minä en kuuntele. Minulla on opetuksen aikana  ammatilliset lukot päällä. Oppiminen  on jotenkin  " nöyryyttävä" kokemus, joka lähtee tietenkin siitä, että itse  ammatissa on opettanut " nöyryyttävällä"  1960 - luvun metodilla.

Olin ihastunut siitä, miten eleettömillä ja pienillä neuvoilla minua opetettiin. Kaikki golfia pelanneet  tietävät hyvin, miten herkkä asia  tässä pelissä neuvominen on.

Kausi kohta päättyy, Olen kiertänyt  kesänaikana sata kierrosta. Se merkitsee noin 600 km kävelyä, vähintään. Nyt ihmettelen, mitä teen talvella. Kausi alkaa taas äitienpäivänä.

2 kommenttia:

kariav kirjoitti...

Jessöör, siirry sinäkin. Tässä edellisessä lupaamaani.

hikkaj kirjoitti...

Tilley

minusta oli aina nöyryyttävää (opiskelijana) kokeet: eikö se usko että osaan asian - pitääkö se paperille vielä vääntää ja oksentaa! Yök.
Vähän niin kuin epäluottamuslause opelta.

Outo näkökulma, mutta niin sen koin. Myös silloin kun en osannut!