Tillman

Tillman

torstai 22. tammikuuta 2015

Sähinää ja rangaistuksia


Blogi on ollut taas hiljaa monta päivää. Syynä ovat olleet hektiset  toimet  opetustyössä. Olen joutunut ajamaan pakkasessa  kaupungista toiseen ja jakamaan  tieto -taitoani laajoille massoille. Ja muitakin vastoinkäymisiä on ollut.

Nuorisolle minun piti opettaa sellainen asia, että jos vaikka nuori naisopettaja onkin kaunis ja  iloinen, se ei suinkaan tarkoita sitä, että hän olisi lesbo. Ei varsinkaan, jos hän on naimisissa miehen kanssa  ja  heillä on yhteinen lapsi. Selitin   nuorille  sankareille tämän asian nk. rautalangasta. Selitin, että  sellaiset  arvelut, fantasiat ja  mietelmät he saisivat  vastedes pitää omana tietonaan, taikka muuten helvetin tuli nuolee heidän  untuvakarvaisia pallejaan ikuisesti.

Huomenna joudun elämäni ensimmäisen kerran urheilukilpailun  lähettäjäksi. Asia pelottaa minua  aika tavalla. Urheilijoita on   ainakin 100, luultavasti 200. Ja kaikki  ovat  keski-ikäisiä miehiä, jotka yrittävät  jo lähdössä varastaa  ainakin  10 sekunttia.

Minulle on uskottu mahtava  ja iso kello, joka  piippaa 5 piippausta ennen kuin antaa lähtijälle yhtäjaksoisen lähtömerkin. Minä olen vakuuttunut, että tuo helvetinvempele pettää minut huomenna  ja saan martyyrikuoleman  vihaisten urheilijoiden  toimittamana. Olen kaivanut  varastosta herätyskellon  varakelloksi. Siitä voi  helposti lukea  lähtöajan   plus  miinus 3 minuutin tarkuudella. Ja  kännykässäkin on kello. Ja jos on aurinkoista, ajan voi  määritellä  auringon aiheuttamasta varjosta.

Taikka omasta pulssista. Joka 120 sykäyksen jälkeen voi  ajatella, että minuutti edellisestä lähtijästä on kulunut  ja voi  hyvillä mielin päästää uuden kilpailijan matkaan. Jotain kamalaa  joka tapauksessa tapahtuu, siitä olen varma.. Viidenkymmenen vuoden urheilupilkkani tullaan kostamaan minulle huomenna. Hyvästi rakkaat lukijat


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...


Taisi nuoriso nauraa makeammin sinulle kuin nuorelle naisopettajalle, josta et todellisudessa tiedä yhtään mitään.

Tillman kirjoitti...

Anonyymi...

Ja höps ja höps...

Minä juttelin naisopettajan kanssa ja selvittelin asianyhteyden, jossa ko. luonnehdinta oli tapahtunut.

Eivät he nauraneet nuorelle naisopettajalle, he pelon vallassa laittoivat hänet kategoriaan, joke heistä on kiehtova ja kummallinen. Kun kuusitoistavuotias nuori mies etsii seksuaalisuuttaan, hän on kuin orpo piru Lallintalon tansseissa.

Heitä pelottaa nuoren naisen seksuaalisuus, eivätkä he osaa sitä pelkoa käsitellä.

Pelottaa ja samalla kiehtoo.

Minulle he taas tuskin nauravat. Heidän mielenkiintonsa liikkuu sen asian ympärillä, josko minusta löytyy satakuntalaista pirullisuutta ottaa ao. nuoren miehen huoltajiin yhteyttä ja kysellä, onko aikaisemmin esiintynyt kiinnostusta ko. aihepiireihin ja josko sitä kiinnostusta voisi kohdistaa muihin kuin työtätekeviin aikuisiin ihmisiin.

Uskoisin, että tiedän kyseisestä tapauksesta enemmän kuin yhtään mitään

Ja olen minä näitä nuoria nyt jo kohta 36 vuotta katsellut.

hikkaj kirjoitti...

tillikka

kävikös näin ollimaisesti: https://books.google.fi/books?id=aGVCszs70LoC&pg=PA42&dq=Olli+sekuntikellot&hl=fi&sa=X&ei=hWbDVKa4FePnygPgrYLoAQ&ved=0CDAQ6AEwAA#v=onepage&q=Olli%20sekuntikellot&f=false

?

Tillman kirjoitti...

Kiitos hyvä veli !

Juuri tuonkaltaisen tapahtumaketjun minä mielessäni kehittelin edellisenä iltana. Minun hätäni ja pelkoni oli hyvin kuvattu ollin kirjoituksessa.

Lohduttavaa on tietää, että joku muukin on pystynyt tuommoisia tunteita kokemaan. En ole ainoa