Tillman

Tillman

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Kukat

Näin yöllä unta. Siinä unessa työkaveri makasi haudassa. Monikin työkaveri makaa haudassa, ei  siinä mitään. Tämän tapauksen tekee  erityiseksi  tietenkin se, että  työkaveri on  vielä hengissä.  Ja se, että hän makasi haudassa, jota ei oltu luotu umpeen
Muistan jutelleeni hänen kanssaan  muutaman sanan. Hän makasi  haudassa ilman arkkua, tummassa puvussa ja suuri  kimppu valkoisia  ruusuja  sylissään. Haudassa oli vähän ahdasta, sillä työkaverilla oli seuranaan haudassa valkoiseen pukuun pukeutunut nuori nainen. Työkaveri puhui naiselle rauhoittavasti. Hän sanoi, että aikaa on ikuisuus, kunhan saavat tämän  montun täyteen. Haudan ympärillä oli kovasti saattoväkeä. Nuoret tummin pukeutuneet miehet rahisuttelivat lapioitaan  hiekkakasassa.
En taida unestanityökaverille  mitään kertoa. Uskoisin, että hän ryhtyisi heti kyselemään  siitä nuoresta naisesta, joka hänen kanssaan siellä haudassa makasi.
Golfkauden alkuun on  enää 97 päivää. Nämä kuolemanunet saavat  ajan tuntumaan  pitkältä. Kävelin lumisohjossa viisi kilometriä ja ajattelin, että liikunta ja  raitisilma saavat minut paremmalle tuulelle. Niin ei kuitenkaan käynyt.  Se kaikki teki minusta  vain pirteämmän ja tarkkaavaisemman. Oikeassa jalassa joku kolottaa. Luultavasti siinä on veritulppa ja se jalka huomenna amputoidaan. Joudun pyörätuoliin  ja sitä rataa. Golfkauden alkuun on äärettömän  paljon päiviä.

Ei kommentteja: