Tillman

Tillman

tiistai 30. joulukuuta 2014

Opettelua

On kohta opeteltava taas  kirjoittamaan uusi vuosiluku. Siinä sitä on tämän ikäiselle  vanhukselle  taas tekemistä ja hommaa. Ainoa lohtu on se, että luulen tietäväni sen vuosiluvun, mitä pitää ryhtyäö opettelemaan. Viikonpäivistä en ole ollut  selvillä enää viikkoon. Edes ruokalajeista  sitä ei voi päätellä. Lumen lisääntymisestä  päättelen sen, että kevääseen päin ollaan menossa kuitenkin. Roskis  taas on tienposkessa niin  täynnä, että  uskoisin nyt elettävän joulun ja uuden vuoden välistä aikaa, jolloin  jäteyhtiö ei  tihennä keruuvuorojaan ja jätteen syntyminen  on  exponentiaalista. Mihin sitä piilottaisi  ensi viikon jätteet ?
Kohta kirjoitetaan vuosi, jona  vuonna minulla on teoriassa mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle. Kotona minulle teetetttävä  työ näyttää kuitenkin niin mittavalta, että luultavasti  kokoaikainen työskentely riiviöiden parissa on houkuttelevampaa.
Ei siis lupauksia tänäkään vuonna. En jää eläkkeelle, en ainakaan  vapaaehtoisesti. En lopeta tupakanpolttoa, kun olen sen jo  käytännössä lopettanut monta vuotta sitten. En vietä tipatonta  tammikuuta, kun en tykkää kiusata tuttua miestä. Juon ne saunaoluet ja perjantaioluet  entiseen malliin. En lupaa kirjoittaa tätä blogia  joka päivä. Tämä on alkanut vähän tökkiä nimittäin viime aikoina. Olen tässä iässä huono  tekemään mitään pakolla. 
Verenpainetta lupaan mitata aina kun  ihastuttava  työterveyshoitaja minua siihen innostaa. Eilen se oli 107 / 72. Kuten huomaatte, se on aivan liian alhainen. Jos se pysyy tuolla tasolla, työterveyshoitaja ei ole enää minusta kiinnostunut, eikä kutsu luokseen. Sellainen  tuleva vuosi tuntuu  tyhmältä ja tympeältä.
Painoa olen saanut joulun aikana kerättyä 3 kiloa lisää. En lupaa sitäkään kerätä  yhtään enempää. Enkä ajattele tuota kolmea kiloa ongelmana. Minulla on salkussa 600 esseevastausta lukematta ja arvostelematta. Aikaa siihen  on 16 päivää, joista puolet on erilalisia  vapaapäiviä. Minä takaan, että kun olen finaalissa ja  600 paperia on  luettu, minulla ei enää ole  noita kolmea kiloa. On se niin oksettavaa puuhaa.
En ammu raketteja enkä vala tinaa. Humpuukia. Teen kumminkin ennustuksia noiden 600 essee vastauksen pohjalta. Puoskari -grafologina on mukava  käsialojen perusteella perehtyä opiskelijoiden luonteenlaatuun ja  mielenliikkeisiin. Sitä on mukava harrastaa kun tekstien substanssi usein on kuitenkin aika puuduttavaa.
Blogin seitsemäs vuosi on kulumassa nyt. Keväällä pyörähtää liikkeelle kahdeksas vuosi. Blogin  lapsuus on ohi. 

6 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Se taitaa olla tiistai, koska mies lähti eilen ja tänään töihin. Jäteyhtiöt jättää väliin ne roskikset, joiden keruupäivä sattuu vapaapäiväksi - täysin poikkeuksellisesti normijouluun verrattuna mejän roskis tyhjennettiin noin viikko sitten. Varauduttiin jo elämään täyden pöntön kanssa joulun yli.

Mun elämäni mukavimmat vuosiluvut on ollu -82 ja -83, ne kun pystyi niin sujuvasti yhdellä viivalla vetäisemään.

Sisko kirjoitti...

Että ei valeta tinaa ? Meillä on monet tärkeät jutut hukassa ( tai siis pahvilaatikoissa autotallissa), mutta tiedän ihan tarkkaan, missä on tinakauha ja hevosenkengän muotoiset tinat. Eli meillä valetaan, mutta täytyy valaa aikaisemmin illalla, kun tuskin jaksan valvoa. Luin jostain, että tinanvalaminen on vaarallista mutta kai sitä voi kerran vuodessa harrastaa.

Tillman kirjoitti...

Sanna.....

Nuo vuodet 82 ja 83 vois vetää yli viivalla mun omasta elämästä....

Ei juurikaan houkuttele muistelemaan.

Tuo roskisjuttu on jokajouluinen harmi. Olisi mukavaa, jos yhtiö tyhjentäisi nyt tiheämmin kuin normaalisti.

Tillman kirjoitti...

Sisko...

Ei valeta, kun ..... ähs.. pitkä juttu...

Meilläkin valettiin silloin, kun lapset olivat nuorempia. Nyt pienelle miehelle täytyisi ehdottomasti valaa, mutta kun hän lähti jo uutta vuotta viettämään kotiinsa.

Ja se tina kyllä pitää valaa aikaisemmin kuin puoleltaöin..

Ei meillä ole kuohuviiniäkään . heh,, ,eikä raketteja, eikä oikeastaan muitakaan riittejä. Uusi Vuosi on oikeastaan yhtä mahdoton juttu kuin vappu.

Tänä vuonna esimies oli uheiluseuran puuhamiehenä hommannut rakettimyyntipisteen S- marketin aulaan. paineet ostoksille olivat tavallista painavammat.Silti olen toistaiseksi luimistellut myyntipisteen ohi ja pitänyt pääsi.

Mutta muuten tietenkin olemme juhlamielellä. Vuosi lähempänä eläkettä.

Sanna kirjoitti...

Heh, meillä tinanvalaminen loppui, kun liesi vaihtui induktiosellaiseen. Lapsille se oli pienoinen pettymys, mutta on ne siitä selvinneet...

Sanna kirjoitti...

Ja kun roskis tyhjennettiin ennen joulua, niin sitä ei sitten tyhjennettykään ennenkuin tänään. Kaksi ja puoli viikkoa. Onneksi ei ole kesähelteet.