Tillman

Tillman

tiistai 31. joulukuuta 2013

Pelastusjohtaja

On vuoden viimeinen päivä. On pimeää ja ihmispoloinen on vailla turvaa ja valonkajastusta. Onneksi työnantaja pitää huolta työ- ja virka- ja oppisopimussuhteisistaan kaikissa tilanteissa. Ja ensi vuonna vieläkin paremmin.
 
Tekivät minusta nimittäin palastusjohtajan. Tai oikeastaan pelastussuunnitelman päivittäjän, mutta en minä ilmaiseksi tuommoista työtä tee. Korvauksksi olen ajatellut ryhtyä nimittämään itseäni pelastuspäälliköksi.Univormua eivät minulle antaneet, eivätkä liikennevaloilla varustettua huonetta. Joudun asemani roolikalusteet itse hankkimaan.
 
Tämä uusi homma ei ole hengellinen. Tässä minun hommassani on tarkoitus avittaa sitä asiaa, että ruumiit eivät jää tuleen taikka tulitukseen, maanjäristykseen eikä tsunamin kitaan. Opetusministeriön kita on haukannut puolet oppilaitoksen vahvuudesta pois, joten pelastussuunnitelma pitää päivittää. Homma menee reisille, jos tulipalossa pelastetaan tyhjistä rakennuksista pulpetteja ja peruslämpöä turvaan.
 
Mutta hieno on titteli.
 
Kouluaikoina uskontotunnilla esitelmöimässä kävi Asemapäällikkö Saarinen Raumalta. Outo olisi miettinyt pitkään, miten Rauma - Peipohja rata ja sen liikenteen hoitaminen avittaa nuorison hengellistä heräämistä. Me kaikki tietävä yleisö, me tiesimme kyllä, että asemapäällikkö Saarinen oli Merimieslähetysaseman päällikkö.
 
Helposti sitä ajattelee, että Merimieslähetysaseman päällikkö on mies, jolla on nahka täynnä tatuointeja, kuuluva ja karkea ääni ja laaja henkilökohtainen tietämys niistä asioista, joista hänen pitää varoittaa asiakkaitaan. Saarinen oli minun muistikuvani mukaan kuitenkin näitä HHH - miehiä, hiljainen, harmaa ja hintelä. Enkä nyt muista, oliko hänelläkään mitään univormua viran puolesta.
 
Toivottavaa olisi uuden vuoden kynnyksellä se, että semmoinen pieni toivomus toteutuisi, että mitään suurempaa hässäkkä ei näissä pelastusjutuissa tulevien vuosien aikana oppilaitoksessa sattuisi. Tuo " pelastuspäällikön" pesti on tietenkin lainsäädännöllisesti työsuojelupäällikköön rinnastettava nakki, josta ei niin sanotusti halli perään hauku, jos jotain sattuu. Linjaorganisaatio kantaa armottoman vastuun kaikesta. Siinä mielessä olen asemapäällikkö Saarisen kanssa yhtä huoleton veikko. Kun astia irtoaa haminan rannasta, sailori katsoo itse eteensä, ettei laske merkitsemättömillä laduilla.

Ei kommentteja: