Konfirmaation ja
hautajaisten jälkeisessä uskonnollisessa tilassa haluan vähän nälviä Yleisradiota ja muita
medioita siitä innokkuudesta, jolla
taannoin pedattiin Murikka-opiston rehtorin eteenpäin viemää päätöstä vähentää uskonnon
opetusta peruskouluissa.
On käynyt ilmi, että YLE lähetti kyselynsä opetuksen sisällöstä ja uskonnonopetuksen tarpeellisuudesta ainejärjestöjen
kautta sähköpostilla 7000 opiskelijalle. Vastaanottajista jaksoi vastata kyselyyn 38 opiskelijaa. Heistä enemmistö, eli mahdollisesti 20 opiskelijaa oli sitä mieltä, että uskonnon
opetusta pitää vähentää.
Edes ammattikorkeakoulun
opiskelijan opinnäytetyössä ei sallita edellä mainitun kaltaista tilastotieteen prostituutiota. Jopa hänelle
olisi opinnäytetyön esittämistilanteessa
mainittu eräistä luotettavuutta
mittaavista testeistä ja ehdotettu tutkimaan jotain sellaista, jossa hän voisi
otoksen kokoa kasvattamalla vakuuttaa
kuulijat paremmin.
Asiasta kertoi tänään sanomalehti Keskisuomalaisen paperiversiossa kolumnisti Kari Angeria.
En halua tänään upota
siihen keskusteluun, jossa pohditaan loputtomasti kristinuskon merkitystä länsimaisen yhteiskunnan moraalikäsitykselle
ja eettiselle kasvatukselle. Tänään tuli vain mieleeni huomauttaa, että jotain
perin omituista on juuri nyt journalistiikassa vallalla. Jotain sellaista, jota
entisaikojen lehtimiehet olisivat kavahtaneen.
Luulen, että on kyse EU / EURO ” tulehduksesta”. Media on oppinut, että Euroopan kohtalonhetkinä on
ollut pakko uutisoida asioista löyhin
perustein, eikä kyseenalaistaa ole saanut. Se tyyli on sitten levinnyt hiljaa
kaikkeen journalismiin. Luulen, että
tavallaan elämme nyt ” sotatilassa” jossa ei niin kovin hanakasti kaiveta
esille asioiden todellisia muotoja ja jossa olotilassa ” yhteisen hyvän ”
nimissä on lupa ” auttaa” ja varjella yhteiskuntaa harrastamalla mitä sattuu ja
kuka käskee – tyylistä toimintaa.
No, viimeiset työssäolovuoteni aion käyttää siihen, että haltuuni suodut
nuoret laitan epäilemään kaikkea mahdollista ja yritän saada heidän oman moraalinsa sellaiseksi, että valtaapitävien houkutukset
soivat kuuroille korville.
Ryhdyn
seuraavaksi remonttihommiin.
Ryhdyn irrottamaan seinästä 22 vuotta vanhaa tapettia. Kaikki asiaa tuntevat
tietävät, että työhön tarvitaan paljon erilaisia nesteitä ja liuottimia, myös irrottajalle
ja runsaasti median tuotoksia lattialle
suojaksi liisterimössöä ja muuta paskaa vastaan. Tänä aamuna niiden tuotosten paikka on niille juuri
sopiva.
4 kommenttia:
Jos tapetti olisi 122 vuotta vanhaa, voisit sen alta löytää mediaa toisenlaista kuin nykyään.
Jos syntymäuutisia olisi julkaistu, kävisi ilmi, että mm. tulevat kansainväliset kuuluisuudet Stan Laurel, Crougho Marx ja V. Molotov olisivat nähneet päivänvalon.
Helsingissä puhalteli elokuussa myrskytuuli 50 m/s, melkein 1000 puuta kaatui Kaisaniemestä ja Johanneksenkirkon rakennustelineet hajosivat.
Kariav...
Nuo ne kovia uutisia olivat. Kaisaniemestä 1000 puuta nurin..silloin on puistikko ollut vähän suurempi.
Mitä taas tulee mainitsemiesi henkilöiden syntymään, niin siinäpä oiva koomikko kolmikko. Kenenkään ajatuksia ei pystynyt lukemaan sen koheltamisen takaa. Suosikkini heistä on ilman muuta Croucho Marx.
"Eleven children?" Groucho exclaimed. "Why do you have so many kids?"
"I love my husband," the woman replied.
"I love my cigar, too," said Groucho, "but I take it out once in a while."
No, olivathan ne luvut sentään tuossa oikeassa reunassa näkyvillä. Mutta aika uskomatonta toimintaa silti. Onkohan Suomessa mitään tiedotusvälinettä, joka käyttää tilastotietoa vastuullisesti? Hesarin puoluekyselyistä olen järjestään vetänyt herneen neään, kun otsikoidaan luotettavuusväliin jääviä muutoksia merkityksellisinä.
Tuo sama tilastoasia on itseänikin riiponut ja ärsyttänyt. Puolueiden kannatusta varten haastatellaan tuhatkuntaa kansalaista. Tietenkään suurempi otos ei ole taloudellisesti järkevä.
Lisäksi olen tykönäni kummastellut, että valitaanpa eduskuntaa, presidenttiä tai vaikka kunnanvaltuustoa, uutisoidaan päivittäin viimeisten tutkimusten kannatuslukuja. Minun järkeni sanoo, että sillä ei voi olla muuta merkitystä kuin että tarkoituksena on vaikuttaa mielipiteeseen. Siis tuhatkunta ihmistä päättääkin maan tulevasta poliittisesta suuntauksesta. Äänioikeutettuja on kuitenkin melko joukko enemmän.
Lähetä kommentti