tiistai, 14. helmikuuta 2012

Epäitsekäs nisäkäs

Pääministeri on lähtenyt hoidattamaan otsatikkejään ja isänmaan kauppasuhteita Brasiliaan. Ministeri Stubb on menossa mukana. Kuntaministeri Virkkunen kiertää maakuntia. Kunnille on annettu 4 minuuttia per kunta aikaa selvittää, mitä mieltä ne ovat tulevista asioista. Ministeri Wallin taas opettaa persuille, miten mopolla ajetaan.

Jos siis on ollut Tillmanilla raskas alkuviikko, niin helppoa ei ole herroillakaan.

Iloisena yllätyksenä pääministerille ja trialthon- ministerille saattaa tulla perillä se asia, että Riossa on juuri nyt menossa karnevaalit. Tai sitten, voi olla, että asia ei parivaljakolle tulekaan yllätyksenä. Mitä tahansa sitten teettekään siellä, niin please… katsokaa, että hotellin pihalla ei ole kukkapurkkeja.

Tillmannin toinen työpaikka valmistumisen jälkeen olisi ollut Riossa. Työnantajani kysyi, josko haluaisin parin vuoden komennuksen, noin niin kuin aluksi, erään insinööriyhtiön kautta, tuonne palmujen alle. Tarjolla olisi ollut naispalvelija ja miespalvelija, jotka olisivat pitäneet herran poissa ollessa talosta huolta. Talokin tarjottiin. Päivärahaakin tarjottiin. Ja sen lisäksi tarjottiin sairaanhoito USA:n puolella. Ja auto käyttöön.

Minä hullu en lähtenyt.

Nyt olisi mukava olla siellä poikia vastaanottamassa ja katsomassa pääministerille pitäväpohjaisia sandaaleja ja Stubbille sopivaa polkupyörää, semmoista, jossa satula on päin persettä ja ketju kireällä.

Vaan minä se helkkarin pullopersesika, älykääpiöiden kuningas ja kaikkien koheltajien prototyyppi tuskailen täällä lumikinosten keskellä ja mietin huomisen luentoja. Jätkät ovat olleet perillä jo toista vuorokautta. Luulen että he ovat jo monta sopimusta tehneet ja monta mielenkiintoista konetta nähneet.

Minä se täällä tapailen Sylvian joululaulua ja sen Varpusen tunnelmia. Toisaalta taas, jos olisin lähtenyt, voisi olla niin, että lapsilla olisi eri äiti ja minä kirjoittaisin portugaliksi blogia. Ettekä tietäisi minusta yhtään mitään. Sekin kyllä olisi melkoinen sääli.

Oikeastaan se, että en aikoinaan lähtenyt minnekään, vaan jäin tänne kotimaan kylmyyteen, on teidän suuri onnenne, lukijat. En ole älynnytkään, miten hirmuisen epäitsekäs minä osaan olla !!! Tästä saisi jo Putoukseen hahmon.

2 kommenttia:

female kirjoitti...

Hassumminkin olisi voinut käydä. Olisi saattanut käydä niinkin, että Rion samban rytmien innoittamana monelle eri äidille olisi tullut Tillmanin lapsia. Luonto on järjestänyt asian niin, että miespuoliset ihmiset jakavat geenejään laajalle alueelle pelkästään ihmissuvun jatkuvuuden turvaamiseksi. Viittaus sandaaleihin ja polkupyörään on turhaa sievistelyä. Kiitettävää, että Tillmanin geenit jäivät hyödyttämään Suomea. Otan osaa Tilmanin itsesääliin lumessa ja pakkasessa.

Tillman kirjoitti...

Kiittää ystävällisistä sanoista. Kohtalolla on usein käsikirjoitus valmiina. Ihmispoloinen ei sitä aina vain tajua.

Brasiliassa oli tuolloin aika rauhatonta. Olisi hyvin voinut käydä niin, että kuolemanpartio olisi poiminut siirtotyöläisen pick- up Toyotan kyytiin eikä blogia olisi siellä eikä täällä.

Näin mennään. Joskus on mukava vain vanhoja asioita jossitella ja mietiskellä