Mieleni on ahdistunut ja selkäni kipeä. Sattuu siis sieluun ja selkään.
Kävin äänestämässä. Valinnanmahdollisuuksia oli kopissa runsaasti.
Vaalitoimitsijat olivat tohkeissaan. Kuorien liimat eivät oikein vieläkään tahtoneet pysyä kiinni. Tarjosivat jotain puikkoa.
Kysyin, saanko nuolla.
Sanoin toimitsijalle, että nyt tuli semmoinen numero piirrettyä, että olisi ikään kuin luontevaa nuolla kuori kiinni. Toimitsija oli asiansa tasalla, eikä sanonut minulle mitään.
Eipä hän minun sympatioistaan ja antipatioistaan mitään tiennyt. Eikä siitä, mitä minä lippuun piirsin.
Savanni nukahtaa iltapäivän aurinkoon. Hauki hei hoi ….. mahtaako tulla tämä kappale kannatusiltamissa ? Pitäisin kyllä vähän makaaberina, jos Ultra Bra laulaisi hauki-laulua ja pistäisi kansanjoukot polttamaan sytkäreitä aaltoina.
Minä sentään olen ollut saunomassa Jenni Haukion isoisän huvilalla. Hmm…. mitäs siitä sanotte.
Ja Mauri Pekkarinen on menossa laulamaan Avantin solistiksi.
Ja Jukka Vihriälä on istunut meidän olohuoneessa.
Jos käy niin, että Vihriälä tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta ehdottomaan vankeuteen, se on sitten ensimmäinen ja viimeinen linnakundi, joka on meidän tuvassa istunut.
Eikä meillä ole ehdollisen kavereitakaan ollut koskaan kylässä. Suku on sen verran laillisuusmiehiä.
Toivottavasti tässä ei nyt äänestyksen jälkeen käy niin kuin Kyösti Kalliolle, joka rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuden jälkeen sanoi, että kuivettukoon tämä käsi, joka noin hirmuisen merkinnän on paperiin tehnyt.
8 kommenttia:
Minä muistan semmoisen Ultra Bra- kappaleen, missä lauletaan, että "ei perusteta urheiluseuroja, ei kertakaikkiaan tehdä mitään, mitä Keskustapuolue haluaa".
En ole henkilökohtaisesti tavannut muita alan kuuluisuuksia kuin yhden keskustapuolueen poliitikon olisiko se ollut vuoden 2003 eduskuntavaalien alla tuossa kyläkaupan pihalla. Kuultuaan ammattini hän lauloi minulle yhden Siionin Kanteleen laulun, jota en harmikseni tuntenut.
Saman poliitikon tapasin joitakin vuosia sitten syntymäpäiväjuhlissa, joka muisti silloisen kirkkoherran minusta käyttämän nimityksen, ja jaksoi sitä ihmetellä. Olin vaivautunut.
Jaa, mutta nuorena miehenä olin yhden Kokoomuksen kansanedustajan kesämökin rakennustyömaalla töissä.
Niin, ja tunnenhan minä ihan henkilökohtaisesti yhden entisen Kristillisen liiton ministerin. Miten pääsikin unohtumaan. Tuohon tuntemiseen liittyy nolohko episodi.
Istuin tuossa vuoden 1986 tienoilla kahvilla kotipitäjäni huoltoaseman baarissa. Baarissa oli myös ruokaa saatavana, ja moni kävi syömässä siellä, koska tarjottava ruoka oli hyvää kotiruokaa.
Kerrottiin siinä kavereitten kanssa juttuja toisillemme. Statukseni oli tuolloin yrittäjä.
Kerroin huonon vitsin helluntailaisista, ja baariin laskeutui hiljaisuus. Tämä silloin vielä tuleva kansanedustaja ja ministeri (joka edusti mainittua uskontokuntaa) työskenteli paikkakunnalla merkittävähkössä tehtävässä, ja nousi semmoisen paljeoven takaa (oli siis ollut syömässä sitä hyvää kotiruokaa), ja poistui vihaisen näköisenä. Sitten repesi, toiset nauroivat vedet silmissä. Varmaankin suurelta osin minulle, kun sillä lailla munasin itseni täydellisesti. Häpeän tuota mautonta pilalehdestä luettua vitsiä vielä tänäkin päivänä. Olisinpa edes jotain oppinut tuostakin...
Jopa liippaa liki...Minä siellä toisella huvilalla, jossa yli sata vuotta vanha vieraskirja ja eikös siellä ollut T. Haukiokin kertonut miten ilta ja vaalea kesäyö olivat sujuneet ystävien kanssa...Sinne minäkin sitten raapustin, millaista meillä oli ollut monta suvista päivää, kun laulettiin auringon nousuun työväenlauluja ja sitten kaikista meistä kuitenkin tuli liian kunnon, tylsiä kansalaisia. Huvilan omisti aika tunnettu pankinjohtaja ja hänen poikansa oli lapsuudenystäväni ja hänelle jäi myös huvila aikanaan.
Olen muuten päättänyt, että en ota mitään kantaa blogissa tai facessa tähän vaaliin nyt enkä myöhemmin.
Mutta kerran satakuntalaiset pruukaa leveillä, niin nyt on pakko kertoa, että kun käyn äidillä, sinne tulee joka kerta karjalanpiirakoiden leipoja kanten äitini tilaamia herkkuja. Saman neiti-ihmisen piirakoita käy kerran vuoteen syömässä eräs entinen kokoomusministeri, koska hänkin haluaa syödä Suomen parhaita perunapiirakoita. Äitini on Karjalasta, mutta ei ole viitsinyt pulikkaa heilutella, mutta käy se näinkin.
Menit ihan hiljaseksi;-)
Äijä... kyllä me ollaan opittu, tai ainakin sinä olet.
Meikäläinen riemastuu aina, kun jotain erinomaista tapahtuu. Sitten pitää heti päästä kirjoittamaan ja suuresti. Jälkeenpäin nolottaa.
Olisi parempi olla niin kuin Leena Lumi tuossa alempana.
Olis parempi kirjoittaa hyvistä kirjoista ja kauniista luonnosta. Meikäläinen tahtoo kuitenkin innostua.
Kiitos hyvästä muistelusta Äijä !
Mistäs sen tiedät, että se on viimeinen linnakundi teidän pirtissä?
Leena....
Minä olen ollut T. Haukion yhdellä huvilalla ( syntymäpaikkasi eteläpuolella) sen jälkeen, kun se oli jo myyty seuraavalle omistajalle.
Mutta silloin jo T. Haukio oli niin tunnettu henkilö, että tämä asia mainittiin ja se hyvin tunnettiin.
Sinulla on viisas periaate vaalien suhteen. Minä olen vain niin huono keksimään kirjoittamisen aiheita, että yhtä päätä ihmettelen ja kumamstelen.
Ihmiset ovat olleet pitkämielisiä, sillä näyttää siltä, että kirjoittelu ei ole kovin montaa ystävää minulta vienyt.
Minun äitini on myös Karjalasta.Eikä hänkään juurikaan leivo piirakoita. Mutta niitä ministeriystäviä minulla ei ole muuta kuin, että yhden kanssa käytiin samaa koulua, mutta hän paljon myöhemmin kuin minä.
Mutta minun kuvaamataidonopettajani oli kuuluisa luvialainen ja merikapteenin frouva. Hän oli hyvä opettaja, minä kehno oppilas.
Anonyymi....
Eipä sitä oikein tiedäkkään...
Täytyy vain toivoa, että olisi. Voihan sitä kaikkea sattua ...
Mutta toivotaan nyt kuitenkin niin.
Olen minä itse tosin käynyt linnassa ja viimeisessä eristyssellissä itsekin pari minuuttia istunut, mutta vartija jätti onneksi oven auki.
Tillman...
Poistan nyt tuon viimeisen kirjoitukseni, sillä se on niin täynnä kirjoitusvirheitä, että edes 'Tipu' Kylänpää ei uskoisi, että se teksti on minun. Oli elen tiukka päivä ja meni aamukahteen taas.
Siis jatkoin sitten lukiota Porin Yhteislyseossa, jonka meininki oli minulle sopivampaa. Myös E. Kylänpäähän olen ollut yhteydessä, sillä olin hänen tähtioppilaansa. Voi ja voi, olet kuullut minun lausuvan Leinoa etc. Olen kirjoittaja, en lausuja,mutta kun Tipu halusi...;-)
Lumenvaloa!
Lähetä kommentti