Muslimit iloitsevat tänään ja aloittavat monipäiväisen ramadanin päätösjuhlan. Myös keskisuomalaisissa kodeissa riemuitaan auringon laskusta aamuun asti. Mauri Pekkarinen ryhtyy haastamaan Paavo Väyrystä. Taikka sitten ei ryhdy. Maurin päätöksestä riippumatta aina löytyy riemuitsevia.
Hyviä perusteluja en nyt aamutuimaan keksi, mutta kieltäytyjien joukko on jo niin pitkä, että otaksun Maurin olevan paras jäljellä olevista. Harmi vain, että muissa puolueissa on niin paljon tunkua tuohon virkaan, ettemme pysty valitsemaan Mauria suoraa keskisuomalaisten satraappien voimin.
Vakavasti ottaen, minua ei niinkään olisi haluttanut nähdä sitä, miten lämpimät välit vaalitentissä olisi ollut Jäätteenmäellä ja marskin ritarin siskon pojalla. Enemmän minua ehkä huvittaisi nähdä se, miten ko. siskon poika kommentoi tällä kertaa Maurin tukkamuotia.
Mauri olisi hyvä presidentti.
Jos Mauri kieltäytyy, Väyrysen haastajaksi on laitettava tanssitähti Kaikkonen. Kaikkihan me muistamme sen, miten sitkeästi Suomen kansa äänesti Kaikkosen jatkoon kierros kierrokselta edellisessä Kaikkosen käymässä kisassa.
Silloin Suomen Keskusta saisi riehakkaan voiton esivaaleissa ja myös varsinaisessa vaalissa presidentin toimi palaisi taas Keskustan huomaan. Meillä olisi tanssiva presidentti, joka itsenäisyyspäivänä pyörittäisi vaimonsa ja suurlähettiläiden rouvat pyörryksiin
Hyviä perusteluja en nyt aamutuimaan keksi, mutta kieltäytyjien joukko on jo niin pitkä, että otaksun Maurin olevan paras jäljellä olevista. Harmi vain, että muissa puolueissa on niin paljon tunkua tuohon virkaan, ettemme pysty valitsemaan Mauria suoraa keskisuomalaisten satraappien voimin.
Vakavasti ottaen, minua ei niinkään olisi haluttanut nähdä sitä, miten lämpimät välit vaalitentissä olisi ollut Jäätteenmäellä ja marskin ritarin siskon pojalla. Enemmän minua ehkä huvittaisi nähdä se, miten ko. siskon poika kommentoi tällä kertaa Maurin tukkamuotia.
Mauri olisi hyvä presidentti.
Jos Mauri kieltäytyy, Väyrysen haastajaksi on laitettava tanssitähti Kaikkonen. Kaikkihan me muistamme sen, miten sitkeästi Suomen kansa äänesti Kaikkosen jatkoon kierros kierrokselta edellisessä Kaikkosen käymässä kisassa.
Silloin Suomen Keskusta saisi riehakkaan voiton esivaaleissa ja myös varsinaisessa vaalissa presidentin toimi palaisi taas Keskustan huomaan. Meillä olisi tanssiva presidentti, joka itsenäisyyspäivänä pyörittäisi vaimonsa ja suurlähettiläiden rouvat pyörryksiin
Ps. klo 17.00
Mauri on sitten kieltäytynyt. Nyt odotamme jännittyneinä Kaikkosen vastausta. Edessä on kihelmöivää jännitystä
8 kommenttia:
Olen toisaalla jo ilmoittanut antavani ääneni Kekkosen kalmolle jos Keskusta päättää asettaa sen ehdolle, mutta pelkään että maa ei ole vielä valmis moiseen.
Kaikki maailman maat ovat aina arkoja todelliselle muutokselle.
Kalmon palvonta ja sen oleminen opillisena ja dokmaattisena esikuvana on meille perin tuttua. Buddhan patsas on ohjannut kansakuntia jo pitkään.
Pohjois-Koreassa samat geenit jatkavat hallitsemista. Libyassa pojat elävät vielä voiton toivossa.
Geenien avulla kloonaus voisi taata meille ikuisen onnen ja viisauden.
Minä tulin runsas tunti sitten Keski-Suomesta, sieltä, missä on kaikki mi kallista on.
Onhan tuossa mainiossa maakunnassa omat puutteensa. Karstulasta, Kivijärveltä, Kinnulasta, Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Konnevedeltä sekä Sumiaisista muutettiin sankoin joukoin menneinä aikoina Jyväskylään, Äänekoskelle tai jopa Suolahteen. Hurjimmat Ruotsiin.
Mutta kun siellä on naapuri heimoni verta, siitä ei pääse kerta kaikkiaan mihinkään. Vaikka Paavo Väyrynen ei olekaan kirosana, niin jotenkin nuo metsäisinä kumpuavat näkymät ilahduttavat Varsinais-Suomeen kotiutunutta emigranttia.
Minä eilen isän kanssa uutisia televisiosta katsellessani pärskähdin nauramaan, kun PARAS-hake tuntuukin olevan vastatuulessa nykyhallituksessa. Laittavat sen, perhanat, kepulaisten keksinnöksi.
Mutta siltikin parasta, jota edelleenkään tiedän, on mustikkapiirakka.
Äijä...
Minua nauratti makeasti tuo PARAS-hankkeen kuolema.
Väärin sammutettu, sanoisi entinen palopäällikö.
Maakuntien miesten on nyt tarkoin harkittava, kuinka paljon sietää iloita siitä, että PARAS- hanke kaatuu ainakin osittain.
Se, mikä tilalle tulee, saattaa muuttaa entisen järjestelmän ihanaksi haaveeksi.
Minä veikkaan, että kun mitään vastustajan keksimää ei ikinä voida käyttää politiikassa, lopputuloksena on taas uusi systeemi, jossa on keksitty pyörä uudelleen.
Olen ajatellut, että olisikohan tuo Paavo (Väyrynen) niin huono ehdokas. Uskoisin, että ainakin paineensieto- kykyä löytyy. On se mies niin monissa liemissä keitetty ja useasti on rapaakin tullut niskaan. Ehdokasasetteluun en pääse äänestämään, mutta uskoisin, että ainakin eka kierroksella äänestäisin Väyrystä, toivottavasti myös toisella.
Muutamia viikoja sitten lupasin, että jos toisella kierroksella ovat vastakkain Heinäluoma ja Haavisto, minä jään äänestyspäivänä kotiin.
Ano...
Hyviä argumentttejä kaikki tyyni. Paavo V. on kyllä niin kovissa liemissä keitetty kaveri, että ei satu yhtään, jos osuu. Kaveri on satakuntalaisittain ihan siannahkainen kaveri.
Minulalkin on pari kombinaatiota, joiden kohdalla huudan, että " Pitäkää tunkkinne" ! En äänestä.
Voi olla, että päädyn tuohon vaihtoehtoon joka tapauksessa.
Suvun miehet ovat saaneet nimittäin riidellä Salenkin kanssa aikoinaan Salossa ihan tarpeeksi.
Kaveri on aika tirheä luonnoltaan. Niin kertoi setämies, joka oli aikoinaan joutunut kunnallispolitiikka kiharapään kanssa vääntämään.
Valikoima on vähän huono, täytyy myöntää.
Komein kaikista on Haaviston puoliso. Se täytyy myäntää heti. Hänelle häviää mielestäni jopa Biaudet...
.
Yritän kovasti karttaa joutumasta poliittisiin tai uskonnollsiin keskusteluihin, mutta nyt tuli joku outo hetki ja päätin katsoa, mitä jo kauan lukijanani ollut Tillman kirjoittelee...(Olethan osallistunut arvontaani! Kirjoja jaossa. On siella jotain miehillekin: Saturnuksen renkaat, Miehen päiväkirja, dekkareita etc.)
Siis ensinnäkin Äijä ikävöi Varsinais-Suomesta Keski-Suomeen. No, minä edelleen kaipaan merta, mutta en kauheasti Satakuntaa. Kyllä nämä maastomuodostelmat täällä huumaavat pään ja tasaisuus vain masentaa. Paitsi elo-syyskuulla mieleen muistuvat tuleentuvat pellot, kypsyvän viljan pellot. Peltomeret, jotka tuulessa...
Hesarissa 24.8. oli Pääkirjoituspalstalla juttu Valinta Väyrysen ja Väyrysen väliltä. Se loppuu näin:
"Päivä päivältä alkaa olla todennäköisempää, että Väyrysestä tulee kuin tuleekin keskustan presidenttiehdokas. Jos näin tapahtuu, puolueen pitänee empimättä tukea hänen näkemyksiään: Suomen eroa eurosta, siirtymistä kruunun käyttöön sekä yritystä houkutella perussuomalaiset Väyrysen taakse.
Silloin todella mitattaisiin keskustan tila ja tulevaisuus."
Tervetuloa lukijaksi Leena.
Minä myönnän, että meren kaipaaminen ei ole synonyymi Satakunnan kaipaamiseen. Monet ovat sitä mieltä, että merestä nauttii parhaiten ihan muualla.
Toisaalta, satakuntalaisuudella voi joskus vähän brassailla. On helppo väittää, että jos luonteeni on räiskyvä, ulospäin suuntautunut ja aina oman mielipiteeni sanova, se ei ole suinkaan minä, vaan minussa asuva pieni helilaaksonen.
Useimmat kuulijat sekoittavat Laitilan ja murrealueet niin totaalisesti, että runoilija Laaksosta voi huoleti lainata omaan käyttöönsä.
Väyrynen on satakuntalaisia väsyttävämpi.
Minä yritän koko ajan vähentää tuota kyynistä kirjoittelemista politiikasta. Maailmassa on niin paljon mukavia ja kauniita asioita. Politiikassa vallitse anarkia ja riisto, halpahintaisuus ja ihmisen raadollisuus.
Kiitos, että tulit kommentoimaan. Oikeasti minä olen kirjallisuuskaveri, joka viihtyy tekstin parissa paremmin kuin mellakoissa ja hurmahenkisissä kokouksissa
Lähetä kommentti