Libyassa kuohuu, Tunisiassa kuohuu, Egyptissä kuohuu…
Meille selitetään ja me selitämme helposti asian niin, että vapaana liikehtivät nuorien miesten massat ovat päässeet viimein Twitterin ja naamakirjan makuun. Islamistinen rautavanne kiristyy nyt Euroopan eteläpuolelle. Välimerestä on taas tulossa todellinen väli, este, erotin.
Meillekin tulevat vaalit ja meilläkin kuohuu. Harva on huomannut, että kyse on itse asiassa samasta asiasta ja kolikon kääntöpuolesta. Meillä ei toistaiseksi hilluta kadulla, sillä tässä pakkasessa semmoisesta touhusta tulee helposti tappioita.
Meilläkin yhtenä suurena ja äänekkäänä joukkona ovat vihaiset nuoret miehet. Meilläkin liikehdinnän pelkona on oman elintason kurjuus ja sen vertaaminen muihin kulttuureihin. Meilläkin liikehdinnän primus moottorina on pettymys vallanpitäjiin. Meilläkin on, omassa tuttavapiirissäkin, henkilöitä, jotka ilmoittavat suureen ääneen nostavansa kytkintä tästä maasta. Tänään on ollut esillä uutinen, jossa Suomen armeijan upseeri on nimitellut presidenttiä kommunistiksi. Sellainen leikkisä tokaisu antaa syytä olettaa, että laajempaakin tyytymättömyyttä on olemassa. Ilmapiiri on käymässä kuukausi kuukaudelta vähän tunkkaiseksi ja apaattiseksi. En usko, että Suomessa tapahtuu mitään konkreettista. Uskon kuitenkin sen, että Massat antavat parin kuukauden kuluttua muistutuksen valtaapitäville siitä, että luojan kiitos, meillä on demokraattinen vaalijärjestelmä, jonka kautta tilapäisesti kaikki takarivintaavit, epälojaalit upseerit ja yltiöisänmaalliset voivat tehdä vallankumousta verettömästi ja turvallisesti. Vaalit toimivat upeana ukkosenjohdattimena. Se, joka uskoo, että asiat muuttuvat, on höppänä.
Olen tässä vähän miettinyt, mihin sitä oikein ihminen sitten voi Suomesta lähteä ? Jos kriteereinä pidetään lämmintä ilmastoa ja halpaa juomaa, sekä turvallista yhteiskuntajärjestystä, vaihtoehdot ovat kovin vähäiset.
Useimmat joutuvat sen vuoksi edelleen odottamaan ja nousemaan barrikadeille
Meillä tosin on tämä talvi. Massojen on pakko hytistä sisällä ja pumpata itsensä täyteen pyhää vaalivihaa. Odottelemme, mitä tuleman pitää.
Meille selitetään ja me selitämme helposti asian niin, että vapaana liikehtivät nuorien miesten massat ovat päässeet viimein Twitterin ja naamakirjan makuun. Islamistinen rautavanne kiristyy nyt Euroopan eteläpuolelle. Välimerestä on taas tulossa todellinen väli, este, erotin.
Meillekin tulevat vaalit ja meilläkin kuohuu. Harva on huomannut, että kyse on itse asiassa samasta asiasta ja kolikon kääntöpuolesta. Meillä ei toistaiseksi hilluta kadulla, sillä tässä pakkasessa semmoisesta touhusta tulee helposti tappioita.
Meilläkin yhtenä suurena ja äänekkäänä joukkona ovat vihaiset nuoret miehet. Meilläkin liikehdinnän pelkona on oman elintason kurjuus ja sen vertaaminen muihin kulttuureihin. Meilläkin liikehdinnän primus moottorina on pettymys vallanpitäjiin. Meilläkin on, omassa tuttavapiirissäkin, henkilöitä, jotka ilmoittavat suureen ääneen nostavansa kytkintä tästä maasta. Tänään on ollut esillä uutinen, jossa Suomen armeijan upseeri on nimitellut presidenttiä kommunistiksi. Sellainen leikkisä tokaisu antaa syytä olettaa, että laajempaakin tyytymättömyyttä on olemassa. Ilmapiiri on käymässä kuukausi kuukaudelta vähän tunkkaiseksi ja apaattiseksi. En usko, että Suomessa tapahtuu mitään konkreettista. Uskon kuitenkin sen, että Massat antavat parin kuukauden kuluttua muistutuksen valtaapitäville siitä, että luojan kiitos, meillä on demokraattinen vaalijärjestelmä, jonka kautta tilapäisesti kaikki takarivintaavit, epälojaalit upseerit ja yltiöisänmaalliset voivat tehdä vallankumousta verettömästi ja turvallisesti. Vaalit toimivat upeana ukkosenjohdattimena. Se, joka uskoo, että asiat muuttuvat, on höppänä.
Olen tässä vähän miettinyt, mihin sitä oikein ihminen sitten voi Suomesta lähteä ? Jos kriteereinä pidetään lämmintä ilmastoa ja halpaa juomaa, sekä turvallista yhteiskuntajärjestystä, vaihtoehdot ovat kovin vähäiset.
Useimmat joutuvat sen vuoksi edelleen odottamaan ja nousemaan barrikadeille
Meillä tosin on tämä talvi. Massojen on pakko hytistä sisällä ja pumpata itsensä täyteen pyhää vaalivihaa. Odottelemme, mitä tuleman pitää.
4 kommenttia:
Kertoilen blogissasi blogeista, joilla on ollut vaikutusta blogiini ja ajatuksiini. Kutsun niitä katalyyteikseni. Olet katalyytti kolmekymmnetäviisi.
Voi.. kiitos. Tämä on minulle suuri kunnia.
Olen iloinen, jos tekstini saavat ihmiset pohtimaan asioita ja löytävät uusia , omia, ei minun, näkökulmia.
Sillä tavalla aukeaa taas uusia maisemia.
Minäkin kirjoitan aina jonkun tekstin tai tapahtuman innoittamana. harvoinpa sitä mitään itsestään
Vielä tänäänkin radiossa ihmeteltiin tätä epälojaalia upseeria.
Minä hämmästyin siitä väitteestä, että kunnioitettu valtionpäämiehemme olisi pätemätön olemaan puolustusvoimien komentaja, koska on muun muassa kommunisti.
Hyvänen aika, tietääksini moni mainittua maailmankatsomusta edustava henkilö on ollut jopa asevoimien komentajia. Taitaa olla vieläkin jossain päin maailmaa.
Ja jälkeä on tullut, ihan niin että hirvittää.
Tietysti voidaan ihmetellä, että miksi jostain upseerin tokaisusta tarvitsee niin paljon meteliä nostaa.
Sehän oli vain harmiton raikulipoika.
Nuorten miesten toiminnan ja tekojen kautta on läpi historian tuntunut kanavoituvan moni asia, niin hyvässä kun pahassa, ja hyvästi sekä pahasti.
Kyse on samasta ilmiöstä, tyytymättömydestä. Nyt riittää!
Niin minustakin (ja vaikken kuulukaan tämän yhden ryhmän kannattajakuntaan).
Kuuntelin radiota, siellä keskusteltiin tästä persuasiasta, joku sosiaalitieteilijä siellä oli, sanoi että eihän tässä mitään ihmeellistä ole. Ei pidä yhtään kummastella tai äimistellä tätä ilmiötä, on otettava korva käteen ja kuunneltava.
Asia on ollut tavallaan esillä jo uosia ja siitä, kertoi radioääni, huomautettiin maan ylimmälle poliittiselle johdollekin jo edellisen laman aikoihin, kun yritettiin sanoa ettei huono-osaisuutta kannattaisi kasvattaa. Toisin vaan tomittiin.
Jos olisikin kyse vain "alaluokan", köyhien ja osattomien kapinasta, niin agenda olisi selvä, myös ulkopuolisille, mutta tähän persujen kannattajajoukkoon kuuluu myös tyytymättömiä ja äänekkäitä keskiluokkaan kuuluvia. Molemmista "leireistä": niitä jotka haluavat rikastua lisää ja päästä kermaosastoon, ykkösluokkaan, ja niitä jotka pelkäävät menettävänsä omaisuutensa tai asemansa ja vajoavan köyhien joukkoon, luusereiksi. Äänestäjiin kuuluvat myös sitten he joiden tekisi mieli kirjoittaa akuankka, mutta laittavatkin nyt ehkä jonkun numeron.
Aika näyttää miten tämän koko jengin lopulta käy, se koostuu ehkä liian erilaisista tyytymättömistä.
Nähtäväksi jää, moni muukin asia.
Lähetä kommentti