Barrikadeilta on parhaat maisemat

Suomen osuus Irlannin takuista näyttäisi jäävän noin 500 -700 miljoonaan euroon. Julkisuudessa on annettu aivan oikein ymmärtää, että ko. raha on nk. kaivoon heitettyä hynää, jota ei saa takaisin, edes Jamesonia kittaamalla.

Aika monien kohdalla näyttää käyneen niin, että tässä puurossa ja vellissä on nyt suurus ja suuruusluokka sekoittuneet pahemman kerran.

Vertauksen vuoksi voisi vaikka todeta sen , että Suomessa juodaan viinaa, hakataan perheenjäseniä, podetaan lepakoita kellotapulissa tai vedetään kokkelia sieraimeen niin paljon, että viime vuonna sijoitettuna tai huostaan otettuna kodin ulkopuolella oli noin 18 000 lasta tai nuorta. Tietysti muitakin syitä sijoituksiin on.

Yhden sijoitetun lapsen tai nuoren vuosikustannukset vaihtelevat 60 000 eurosta 100 000 euroon. Kertolaskulla voi helposti päästää sitten kokonaiskustannuksiin käsiksi ja hahmottaa sen, miten se summa suhteutuu Irlantiin luvattuun rahaan.

Nämä asiat eivät ollenkaan liity toisiinsa. Minua vain kasvattajana pöyristyttää se, että tähän lapsiongelmaan kukaan ei ole huutamassa suuna päänä mielipidettään, puhumattakaan että kukaan olisi valmis ehdottamaan jotain keinoa, jolla tämä rahasumma saataisi pienemmäksi.

Kukaan ei ole vaivautunut huutamaan kurkku suorana, että niitä rahoja ei saa luvata sinne Irlantiin, vaan niillä pitää yrittää auttaa nuoria ihmisiä. Tai olisi edes huudettu niin, että jos Irlantiin annetaan tuommoinen rahasumma pakon edessä, samansuuruinen summa on uhrattava myös tähän asiaan.

Syynä on tietenkin se, että minä mukaan luettuna, tämä kommenttilaatikoiden kommando-kaarti on läpensä omahyväistä ja kusipäistä sakkia , joka lähtee barrikadeille aina kun sen vain voi tehdä omaa järkeään rasittamatta. Aina kun on pikkuisenkin säpinää.

Huono päivä taas, sorry.

Minulla on väärä ammatti

Rahapajan kolikkojuttu on jälleen esillä tiedotusvälineissä. Tuotantopäällikkö on niin sanotusti syönyt vähän kuormasta, sillä makea elämä on häntä kiinnostanut samaan tapaan kuin kreikkalaisia ja irlantilaisia hunsvotteja.

Makea elämä on tunnetusti hupaa setelirahalle. Siinä ihmispolo helposti elää yli varojensa. Tuotantopäällikkö on organisoinut todellisen muulilauman kolikoiden levitykseen. Asialla ovat olleet mm. suomalaiset, venäläiset ja sambialaiset. MTV:n sivustot eivät kerro sitä, onko mukana ollut vielä muiden pakanamaiden kansalaisia.

Rahapajan tuotantopäällikkö varasti siis rahaa töistä. Tulee mieleen, että viinatehtaan tuotantopäällikkö voisi varastaa viinaa töistä. Sitä olisi mukava tyhjentyneessä eväsmaitopullossa kuljetella kotiin työpäivän päätteeksi.

Marketista myymäläpäällikkö varastaisi tietenkin ruokaa perheelleen päivän päätteeksi. Autoliikkeen myyntipäällikkö jemmaisi päivän päätteeksi aina yhden vaihtoauton rivistöstä pois. Metsuri sitoisi autonsa katolle puolimottia kuusikuitua ja turkistarhan työntekijä pöllisi minkin päivässä, kunnes vaimolla olisi turkki kasassa.

Mitä helkkaria minä voisin pölliä ? Oppilaan päivässä ? Ainakaan naisoppilaita vaimo ei suostuisi majoittamaan. Nuoremmat naisoppilaat sitäpaitsi ovat niin flirttejä, ettei niiden ja vaimon kanssa pääsisi sauna- ja nukkumisvuoroista sopimukseen mitenkään.

Vai pöllisikö sata sivua sosiologiaa ? Bake- Mouton - johtamisruudukon ? Hawthrone tutkimukset ? Organisaation alitajunnan ? TQM – systeemin ? Argyrisin fuusioteorian ?

Sitä näköjään on nukuttu aikoinaan keskikoulussa ammatinvalintatunnilla. Miten tässä nyt voi rietasta ja hulvatonta elämää viettää, kun sitä ei pysty mitenkään rahoittamaan. Minä touhuan ihan humpuukia, yhtä tyhjää. Laakkosen veljekset Joensuussa sanoivat ihan oikein, että humanismia ja höpötieteitä tämä maailma ei tarvitse.

Pääsisi edes eläkevakuutusyhtiöön töihin. Voisi pölliä joka päivä töistä vähän eläkkeitä.

Raumalla oli aikoinaan Repolan telakalla erinomaiset säännöt tähän pöllimiseen kehitetty. Silloin 60 – luvulla juuri kellään telakan työmiehistä ei ollut omaa autoa. Normistot rakennettiin sen vuoksi ajan henkeen ja tehtaan sietokyvyn rajoihin. Kaiken sen sai viedä kotiinsa töistä , minkä polkupyörän päällä sai kulkemaan. Paronalhossa on kuulemma paljon omakotitaloja, jotka on Repolan tarvikkeista ja vehkeillä rakennettu.

PS.

Kuvassa ei ole rahapajan tuotantopäällikkö noutamassa uutta lastia työmaalta, vaan joensuulainen ukkometso yrittämässä tanssiravintola Kareliaan sisälle jo ennen puoltapäivää maanantaina , vaikka Karelian naistentanssit ovat vasta tiistaina. Kirjeenvaihtajamme ottama kuva olkoon esimerkkinä kaikille sinnikkyydestä.

Kotkan poikii - ilman siipii

Paperiliiton Ahosen lisäksi nyt myös mäkihyppääjä Ahonen on joutunut omiensa hylkäämäksi. Kaveri lähti ränniin liian myöhään. Kuusamon huimissa maisemissa kävi kuulemma muutakin harmillista. Olli kurjuus tuntuu urheilurintamilla vain jatkuvaa. Milloin on pää täynnä viinaa ja milloin sitten taas jotain muuta.

Olen ihmetellyt koko ikäni sitä, että kuinka yhteiskunta rakentaa näitä torneja niin harvojen huviksi. Stadionille voi aina kutsua metalliorkesterin Euroopasta, uimahallissa voi uitattaa tavallista kansaa joka ilta, vuoden ympäri, hiihtoladuillekin tavalliset Taunot pääsevät aika helposti , aina kun hiihtohaluja on.

Minua ihmetyttävät moottoristadionit ja mäkihyppytornit. En tiedä, missä vaiheessa ovat suunnitelmat, joiden pohjalta ryhdytään rakentamaan katettua mäkihyppyhallia jonnekin pohjoiseen. Toivottavasti ne ovat aika alkuasteella.

Urheilurakentaminen on muutenkin jotenkin kummallista puuhaa. Nyt taisi viimeksi käydä niin, että vain Peking haki ja sai jotkut kisat. Muiden maiden mahdollisuudet rakentamiseen ja turvatoimiin ovat jo niin rajalliset, että minua kauhistuttaa ajatus taas jostain silmäätekevästä päättäjästä, joka haluaa Suomeen jotkut suurkisat.

Kilpaurheilu tuottaa agressioita minulle, mutta koko yhteiskunnalle se on tavallaan kieltämättä hyödyllistä. Sen avulla massat voivat simuloida kaikkea sitä, josta nk. sivistys on heitä yrittänyt viimeiset 500 vuotta irrottaa. Katsomossa ja areenalla käydään kiinni toiseen ihmiseen ja hänen arvomaailmaansa.

Toiseksi huippu-urheilu tarjoaa yhteiskunnalle tasaisena virtana halpoja kansanedustajaehdokkaita. He ovat ansainneet julkisuutensa ilman sotkuista vaalirahaa.

Kolmanneksi näiden urheilijoiden edesottamusten seuraaminen ja tulostilastojen nikkarointi työllistää tuhansia ihmisiä. Samalla urheilulääketiede ja vastaurheilulääketiede voivat kenties puuhastelunsa sivutuotteina kehittää sattumalta jotain hyödyllistäkin.

Nuori mäkihyppääjä Harri Olli on joka tapauksessa vain pienen askeleen päässä eduskuntavaaliehdokkuudesta. Läpimenokin on aivan varma, jos vaalipiiri vain valitaan huolellisesti. Puoluetta olen tässä arvuutellut. Keskisormi ja mielijuoma tietenkin viittaisivat Keskustaan.

Mene ja tiedä. Hyppy nyt joka tapauksessa ei oikein tunnu kulkevan.

Ja lopuksi tältä paikalta.

Olli hyllytettiin kisasta ja maajoukkueesta. Jääkiekkoilijat pistävät väkeä jäähän, lansseihin ja leikkauspöydille joka viikko. Siinä lajissa vain valmentajat saavat lähteä. Nappulajääkiekko pitäisi oikeastaan kieltää kokonaan. Ainakin isiltä.

Kyllä taas helpotti. Näitä tulee kerran vuodessa vieläkin, näitä urheiluangst-kohtauksia. Yrittäkää ymmärtää.

Pelkoa Irlannin pankkipiireissä

Pirkanmaan vasemmisto vaatii Irlannin pankkeja velkasaneeraukseen. Hui kauhistus ! Uskoisin nyt irlantilaisten pankkiirien hädissään sulkeutuvan taloihinsa ja seuraavat viikot siellä taloissaan unettomina tutisevan ja kuumavesipullonsa kanssa sängyssä pyöriskelevän.

He varmasti tietävät, että vasemmistopuolueet edustavat melkoista voimatekijää Suomessa. Heitä kannattaa viimeisten mielipidetiedustelujen mukaan noin 26,5 % äänestäjistä.

Mikä on muuten Pirkanmaan vasemmisto ? Ovatko siellä nyt kokoontuneet kahden puolueen edustajat yhteiseen tilaisuuteen, vai oliko siellä joku Vasemmistoliiton paikallinen kyläyhdistys ? Millainen porukka siellä nyt Irlantia laittaa polvilleen ?

Irlantilaiset taas napisevat siitä, että ellei kohta ala sataa mannaa taivaasta, niin maa kaatuu ja lainojen korot nousevat kohta siellä 7 prosenttiin. Voi kauhistus.

Vuonna 1992 minä maksoin asuntolainan korkoa 16,5 prosenttia ja moni muukin maksoi. Silloin suomalaiset pankit joutuivat velkasaneeraukseen. Minä selvisin koroista, mutta lähes 600 000 ihmistä oli ilman työtä. Me menetettiin x - sukupolvi ja osittain taidetaan menettää y- sukupolvikin sen takia. Nyt, jos emme auta näitä eurooppalaisia hulttio-valtioita tolpilleen, Suomessakin lainojen korot ovat taas kohta kaksinumeroisia ja kaikilla näillä valtioilla sama tie edessään.

Minulle se ei enää merkitse mitään. Olen vanha mies. Mutta niiden, joilla on 200 000 euroa asuntolainaa, kannattaisi vähän miettiä. Muutaman prosentin koronnousu saattaa oleellisesti vähentää mahdollisuuksia velan lyhentämiseen. Jos taas pirkkalaisilla vasemmiston edustajilla ei ole yhtään lainaa, nostan hattua onnittelen vauraudesta. Työpaikkojen puolesta kannattaa siiinäkin tapauksessa kuitenkin kantaa huolta.

Jos se laina on taas työllistävällä yrityksellä ja lainasummassa on pari nollaa perässä, vasemmistonkin edustajan luulisi pystyvän helposti mieltämään sen, mitä siitä seuraa yrityksen koroille ja lyhennyksille.

Yleisradio joutunee kohta lopettamaan Ihmisten Puolue- televisio- ohjelmansa. Satiiri ja parodia muuttuvat hampaattomiksi kun kohde käyttäytyy satiirin mukaisesti. Niin kävi Jari Tervon kirjallekin. Matti poika on ylittämässä hurjimmatkin juonikäänteet ja Koljatti – teos jää kohta unholaan.

Suomen viimeinen höyryveturiasentaja

Trippeli- koneella me ajettiin Viipuriin 40 tunnissa. Sillä reissulla oli ensimmäinen vaimo mukana vielä.

Mies puhuu innostuneena ja näyttää valokuvaa 30 vuoden takaa Saimaan kanavalta. Juon olutta ja katson, miten Parikkalan asema valuu hitaasti oikealle. Juna siis valuu vasemmalle. Kiihtyen. Kuvassa höyrylaivat ovat sulloutuneet kanavan sulkuun. Kansilla on iloisia ihmisiä.

Minä tiedän höyrykoneista kaksi asiaa, joilla voin jatkaa keskustelua niin, että kummankin kasvot säilyvät. Vanha mies odottaa avaustani ja samalla hymyilee. Hänen sormestaan on kynsi mustana ja kohta irtoamassa.

- Paljonko idikoituja irtosi tuosta koneesta ?

Mies sanoo, että 50 ja katsoo ihaillen. Sen kädessä on iso nippu valokuvia. Se pitelee niitä käsissään kuin tietokilpailun juontaja. Minulla on epämukava olo. Olin tentissä eilen yliopistolla ja nyt taas minulta edellytetään oikeita vastauksia.

Minä huomautan, että indikoidut 50 tarkoittaa ainakin 160 dieselin hevosta. Näen, että puheeni lämmittää miestä. Hänen syvät ryppynsä suun ympärillä muuttavat muotoaan ja kanjonit kääntyvät välillä kohti silmiä.

- Trippelikö se oli ?

Asentajan silmät loistavat aamuauringon kanssa. Juna syöksyy kohti Lappeenrantaa ja minä mietin, mitä muuta minä vielä tietäisin höyrykoneista.

- Vetureissa sitä ei sitten trippeleitä ollut ?

Mies katsoo minua arvioiden ja päättää lopulta armahtaa. Se väittää, että minä kyllä taidan hyvin tietää, että vanhemmissa vetureissa oli kakspaisunta koneita, mutta että uudemmissa ei ollut enää muuta kuin tulistin ja korkeapainekoneet kummallakin puolella.

Kerron miehelle Bore - laivasta ja sen mahonki-sisutuksesta. Miehen suu on messingillä. Se kertoo Aurorasta, joka makasi Neva-joella. Se ei ole oikea Aurora, vaan sen sisaralus. Mies nyökkää salaliiton ja yhteisen tiedon merkiksi.

Mies nousee ja hymyilee tietäväisenä ja yhteistä salaisuutta hellien. Olen päässyt hänen kunnioituksensa sisälle. Hän lähtee tupakalle. Ajattelen pääni lepakoita ja takana olevaa tenttiä.

Yhä harvempi juo aamukahvia ja yhä useampi ottaa oluen. Lauantaiaamun kellonajat voi ravintolavaunussa arvioida 10 minuutin tarkkuudella siitä. Kahvin ja oluen suhteesta.

Mies tulee kohta takaisin, istuu viereen ja haisee vähän vanhan miehen tupakalta.

Tässä on minun tyttöni. Ja tässä kuvassa on sikäli harvinainen tapaus, että minä olen humalassa.

Kuvat seuraavat toisiaan. Imatra menee kohta, sitten Lappeenranta. Asentaja ei juo mitään. Höyrylaivankuvat ovat ajalta, jolloin piti odottaa viikko, ennen kuin näki kädessään valokuvan siitä, mitä oli nähnyt aikaisemmin omin silmin. Nyt minun maailmani odottaa omassa vaunuosastossani.

Asentaja teitittelee kohteliaasti ja menee valokuvineen jonnekin. Minä jään miettimään. Olen nähnyt ilmielävänä Suomen viimeisen höyryveturiasentajan. Minä olen nyt jotain.

Valde vapaaksi ja vainajalle pieni sakko !

Menen kohta nukkumaan. Ilmeisesti se on minulle parasta, sillä Kimmo Sasin ehdotus Suomen lainsäädännön uudistuksista sai minut pyöriskelemään kippurassa lattialla ja hohottamaan tämän joensuulaisen kerrostalon residenssissä niin, että pelkään varsinaisen vuokralaisen saavan häädön vuokseni.

Mitenkähän olisi, voisiko kansanedustaja Sasi ajatella, että esimerkiksi taannoin, kun hän ajoi kolarin ja vastapuolen vahingot olivat sangen suuret ja lopulliset, Suomen valtion lain lisäksi / asemesta/ yhdessä sen kanssa olisi sovellettu näitä muiden valtioiden ja kansojen lakeja , edellyttäen, että vastapuoli olisi ollut sellaisen uskonnon ja aatesuunnan edustaja.

Pitäisiköhän Tampereen tuhopolttajiin soveltaa Suomen lainsäädännön lisäksi näitä heidän omia lakejaan ?

Minä tietenkin saivartelen ja luen Sasin ehdotusta kuin piru raamattua, mutta pitääkö Sasin nyt ryhtyä näivettämään puheillaan kunniakasta puoluetta vähän ennen vaaleja. Miksi hän tulee esille tämmöisellä puolivillaisella julistuksella juuri Tampereen tapauksen jälkeen ?

Ymmärrän hyvin sen , mitä Sasi tarkoitti. Minä ja miljoona muuta lukijaa luemme se kuitenkin aivan toisin. Suuren yleisön medialukutaito on huono , tai olematon. Nyt jäämmekin odottamaan, kuka suurten puolueiden edustaja seuraavaksi tulee mielipiteineen esille ja räjäyttää pankin ? Se on vissiin nyt jonkun keskustalaisen vuoro ?

Odotan ehdotuksia niistä erityisryhmistä, joiden omia tapoja ja sääntöjä seuraavaksi ryhdytään oikeusistumissa soveltamaan. Omat ehdokkaani ryhmiksi ovat : vapaamuurarit, sotilaat, kotimaiset romaanit, Suomen venäläiset , saamelaiset ja urheilijat

Tentin jälkeen perjantain tunnelmissa

Turun Sanomien nettisivut ovat hassua luettavaa, sillä tekstissä on vielä enemmän virheitä kun Tillmanin omassa tekstissä. Emme välitä nyt kuitenkaan virheistä, vaan keskitymme sisältöön. Keskitymme käsittämättömiin yksityiskohtiin.

Formulapomo Bernie Ecclestone ja hänen naisystävänsä Faniana Flosi joutuivat vorojen kynsiin Lontoossa. Kaksikko oli poistumassa Ecclestonen Formula One Holdings -yhtiön toimistosta Knightsbridgessä keskiviikkona, kun ryöstäjät iskivät.

Ecclestonelta, 80, ja hänen naisystävältään vietiin ryöstössä reilun 200 000 euron verran arvoesineitä kuten timenttisormus ja arvokas kello.

Seuralaisen nimi on kirjoitettu väärin. Timanttisormus-sana on myös kirjoitettu väärin. Hauskinta on kuitenkin se, että tämä hopeahapsi on rahoineen houkutellut itselleen 49 vuotta nuoremman brasilialaisen tädykkeen. Toiseksi hauskinta on se, että pariskunta kanniskelee mukanaan 200 000 euron arvosta koruja ja kelloja.

Päivän kolmanneksi hauskin juttu on kuitenkin se, että jotkut viisaat ja kaukonäköiset ovat kaavailemassa Erkki Liikasta ( ei laulaja, vaan tämä savolainen, valtiotieteen kandidaatti) Euroopan keskuspankin johtoon. Tämä uutinen ei löydy enää Turun Sanomien sivuilta. Pieni plussa lehdelle siitä.

Tillman toivottaa onnea. Sellaiset tehtävät ovat vaativia ja niissä tarvitaan suurta kokemusta ja taitoa. Muistamme lämmöllä Liikasen kautta valtioneuvoston palveluksessa kaksikymmentä vuotta sitten.

Suomen Pankin tehtävät ovat olleet yhteisvaluutan aikana aivan liian vaatimattomia Liikaselle, eikä mandaatilla ole pystynyt tekemään suuria ja kauaskantoisia päätöksiä. Antakaamme nyt Euroopalle siis sitä, mitä Euroopan rahajärjestelmä eniten kaipaa ; kaukonäköisyyttä suunnitelmallisuutta ja järkevää varovaisuutta.

Menetyksiä

Eiliset napinani rouva Lipposen ja Herra Kiljusen toimista ovat aiheuttaneet menetyksiä lukijakunnassa. Enää minulla on 69 lukijaa tuossa sivupalkissa.

Semmoinen tietenkin narsistia surettaa, lukijoiden menettäminen. Tietenkin on myös mahdollista se, että kun puolustin paperimies Ahosen puheita, joku paperimies on vetänyt herneet nenään.

Ajattelin jatkaa kuitenkin tällä naivilla ja typerällä linjalla, linjalla jossa mikä tahansa ärsyke riittää laukaisemaan kirjoitusvimman. Itseihailuni on viime aikoina noussut vähän sen vuoksi, että olen pystynyt kirjoittamaan melkein mistä tahansa ja kuinka tahansa.

Kello 13 minun pitäisi kirjoittaa yliopistolla mistä tahansa ja mitenkä tahansa. Tenttikysymykset näet ovat totuttuun tapaan vielä minulle salattuja ja arvoituksia. Minä pyrin olemaan säädyllinen vastauksissa, sillä tenttivastauksessa pitäisi kaiketi olla totuutta ja asiaa edes siteeksi.

Sosiologian metodologia on kiusallisen kuivan oloista tekstiä korvaavana kirjatenttinä. Joitakin pikku helmiä ja tärppejä kuitenkin mieleen on jäänyt.

Pariisin maailmannäyttelyn aikana ranskalaiset tekivät 5 näyttelykuukauden aikana itsemurhia yhtenä köytenä. Asiaa on pohdiskellut Durkheim ja luultavasti metodologian kannalta asiaa voidaan iltapäivällä kysäistä.

Täällä Suomessahan me teemme älyttömästi itsemurhia koko ajan. Viitaten edellisten päivien kirjoituksiini ja yleiseen hulabaloon Suomessa, uskottavaa onkin, että meillä on menossa täällä jatkuva karnevaali.

Nyt on vain toivottavaa, että en hölmöile tentissä

Tampereen yö

Tampereen tuhopoltto ei ole rasistinen teko, vaikka rouva Lipponen, edustaja Kiljunen ja muutama muu ehti jo niin varmuudella todeta. Tampereella eivät jääkiekkopuseroihin pukeutuneet hulttiot yrittäneet polttaa maahanmuuttajan ravintolaa.

Tampereella ulkomaalainen ravintolanpitäjä sukulaisineen on nyt pidätetty siksi, että poliisi epäilee heidän yrittäneen polttaa oman ruokaravintolansa, ja oikein hyvin siinä myös onnistuneen.

Mukana meni muutama kantaväestöön kuulunut, kerrostalo tuhoutui osin asumiskelvottomaksi, mutta vihaa siinä ei ollut mukana. Hyvä niin. Kuolleiden nuorten vanhempien ja omaisten on myös syytä muistaa, että vihaa tässä nyt ei ole mukana yhtään, eikä saa olla. No hard feelings, sanoisi Clint länkkärissä ja ratsastaisi auringon laskua ja Tesomaa kohden.

Aika usein ennekin on käynyt tässä maailmassa niin, että musta muuttuu valkoiseksi ja valhe totuudeksi. Tämä hektinen tiedonvälitys on saanut ihmiset kilpailemaan siitä, kuka ehtii ensimmäisenä jostain jotain sanoa.

Nyt rouva Lipponen yrittää aamutuimaan pyytää anteeksi sanomisiaan, ja tietenkin, etiikan ja hyvien tapojen velvoittamina annamekin hänelle anteeksi. Niin kuuluu tehdä. Anteeksi pitää antaa. Mutta jokainen saa äänestää niin kuin parhaaksi näkee.

Uskoisin niin, että kun tuhopolttaja nyt saattaa selvitä erinomaisen poliisijärjestelmämme ansiosta ( eikä suinkaan demokraattisten voimien huutoäänestyksellä) Perussuomalaisten pussiin kilahtaa taas muutama rasvaduunarin ääni seuraavissa vaaleissa. Ja sitä seuraavissa.

Persuilla on nyt niin hyvä hevonen, että ei tarvitse muuta kuin ajaa ja päästää. Muiden puolueiden epätoivoiset teot näyttävät hassuilta ja joskus jopa vähän virheellisiltä.

Ihmettelyä

Kannonkosken karavaanari on hyllytetty toimestaan, koska hänen mukaansa kunnon työstä kuuluu saada kunnon palkka. Paperimiehet ainakin ovat aina saaneet kunnon työstä kunnon palkkaa. Nyt sen asian toitottaminen ei enää sopinut paperiliitolle.

Vain demari tai vasuri voivat saada kunnon työstä kunnon palkkaa. Eivät muut.

Minä olen Ahosen kanssa samaa mieltä. Jo pelkästää analogian vuoksi. Jos suuri lauma paperimiehiä on Ahosen kanssa erimieltä, ja minä taas olen ollut perinteisesti paperimiesten kanssa eri mieltä, silloin minun on nyt oltava Ahosen kanssa samaa mieltä.

Se on aivan sama, mitä ne maksavat puolelle tusinalle eläkepomolla, kunhan ne pomot vain ovat niin tepeviä, että pitävät meidän eläkerahoista hyvää huolta , eivätkä kaiva niitä peltoon odottamaan jengin eläköitymistä. Aivan sama. Vaikka niille maksaisi miten paljon tahansa, se summa tasoitettuna 2 miljoonalle eläkeläiselle tulevaisuudessa merkitsee euroa tai paria. Tällä periaatteella paperimiehillekin on maksettu vuosikaudet.

Tässä maassa kaikkea merkitsee se, mitä tehdään keskituloisille lapsiperhe-palkansaajille. Niin kertyvät suurten lukumäärien avulla suuret summat. Hyvässä ja pahassa.

Työmiehet jakoivat kivääri kädessä rikkaiden rahoja tosissaan viimeksi 92 vuotta sitten. Siitäkään ei suurta onnea siunaantunut kenellekään.. Tänä päivänä paperimiesten kannattaisi olla huolissaan aivan muista syistä kuin eläkevakuutusyhtiöiden palkoista. Heidän kannattaisi olla huolissaan omista eläkkeistään. Ne nimittäin määräytyvät sekä ansaittujen tulojen, että tulevien poliittisten päätösten mukaan.

Tänään juuri ilmoitettiin, että osa-aika-eläkkeen ikäraja nousee.

Aikakaudet vilistävät silmissä

Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana 1.1. 1999. Siitä sen ikää normaalisti on ryhdytty laskemaan. Varsinaisena köyhän kansan paperirahana se otettiin käyttöön vähän myöhemmin, tammikuussa 2002.

Puheet rahajärjestelmän toimivuudesta aaltoilevat tänä päivänä sangen paljon. Virolaiset skeptikot jo jännittävät sitä, ehtivätkö he ollenkaan mukaan, ennen kuin järjestelmä mahdollisesti puretaan ja kuopataan. Virolaiset ovat aina olleet kaikessa vähän hitaita.

Hitler tuli valtaan Saksassa vuonna 1933. Hänelle kävi köpelösti 12 vuotta myöhemmin. Kuten huomaamme tarkemmin vuosilukuja verratessamme, merkittävät ajanjaksot voivat joskus olla sangen lyhyitä. Vaikka tässä tapauksessa analogia horjuu kahden tapauksen välillä sangen paljon, silti on helppo nähdä, että ajanjaksot eivät ole sementtiä, eikä niiden vuosilukuja juuri koskaan ole hakattu kiveen.

Hitlerin ja Euron suhteen on myös todettava, että toinen hävisi Kekkoselle kuin hameakka virkakauden pituudessa ja tämä Eurokin saa vielä tehdä pitkän päivätyön samaan aikaan ja saman kaltaisen taloudellisen hyvinvoinnin saavuttamiseen.

Isäni opetteli pudottamaan markkojen perästä nollia pois. Minä olen opetellut nyt 9 vuotta 6 kertotaulua. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä poikani joutuu opettelemaan.

Hevonen

Eturivin tytöllä oli lukihäiriö. Sen se kertoi minulle vasta sitten, kun ensin oli kertonut hevosesta, joka eroittaa Sievin Jalkineen valmistaman turvajalkineen tavallisesta kengästä.

En uskonut sellaisia hevosia olevan Keski-Suomessa, Keski- Pohjanmaalla ehkä kyllä. Veteliläisiä hevosia pidin hyvinkin älykkäinä ja pirullisina. Sanoin sen sille.

Se sanoi hevosen olevan Perhossa ja kysyi, kenen on vastuu, jos hevonen murskaa jalan pissis-gimmalta, joka on mennyt sisälle pilttuuseen ilman turvakenkiä, vaikka tallin ovessa lukee , että pitää olla.

Kysyin siltä, koska sen lukihäiriö oli havaittu ?

Ennen talliin menoa vai jälkeen.

Se hymyili minulle ja sanoi, että ennen, tietenkin.

Se väitti, että se hevonen seisoi sen ämmän jalan päällä varttitunnin, koko painollaan.

Sitten se näytti minulle, mitä riviä tentistä sen aivot eivät suostuneet prosessoimaan. Selitin sille väittämän niin taitamattomasti ja perusteellisesti, että sen kasvoille syttyi oivalluksen kiitollinen adventti.

Tuiskussa

Vuoren alla tarjosin tupakkaa aura-auton kuljettajalle. Se söi vanhaa filtteriä, asensi lumiketjuja takapyörille ja kiroili. Ajattelin, että tuo ei syö kyllä Aura-juustoa. Tuo se syö heikkona hetkenä suolakurkkua ja sinappia suoraa tuubista.

Kysyin siltä, tiesikö se, että venäläiset syövät suolakurkkujen kanssa hunajaa.

Se sanoi työntävänsä venäläisille suolakurkun perseeseen. Jos ryssä sattuisi nyt tulemaan tänne tuiskun keskelle. Se jatkoi ketjujen asentamista ja näin, että siltä puuttui sormi vasemmasta kädestä.

En kysynyt siitä sormesta mitään. Sillä olisi ollut siihenkin vastaus valmiina ja minä olin jo kyllästynyt yllätyksiin.

Sanoin sille viimein, että A - kirjain muistuttaa pystyyn nostettua lumiauraa.

Se mulkaisi minua, sitten ojan pohjalla makaavaa autoani ja käski minun pitää turpani kiinni. Se sanoi, että sille tulee mieleen aasta Arvo Aalto, helvetin hyvä kommunisti. Sitten se heristi suurta jakoavainta kädessään ja sanoi, että siitä sille tulee mieleen ne kissanpennut, jotka se oli kesällä sillä avaimella tappanut.

Kävelin autolleni ja yritin olla niin kuin en olisikaan

Voihan rähmä, taas minä olen myöhässä !

Juuri kun allekirjoittanut on miettimässä uuden harrastuksen aloittamista, pääsyvaatimuksia ryhdytään tiukentamaan. Vihreitä kortteja ei enää jaetakkaan noin vain naaman perusteella. Sen lisäksi omalta kentältä pääsee tulevaisuudessa vierailureissuille vasta kun tasoitus on alle 36.

Housujen raidoituksiin tulee eittämättä myös uusia määräyksiä.

Minulla on yksi golfmaila jo hankittuna. Halpahalli lopetti ko. urheilulajin osastonsa, joten ostin sieltä 2,5 eurolla kiinalaisen mailan. Se näyttää kylläkin siltä, että se olisi jäänyt traktorin takapyörän alle. Hyvät ystäväni valistivat minua, että sen todella täytyy olla sellainen, sillä tällä mailalla lähestytään näitä lippuja ja koloja.

Eräältä ystävältäni olen saanut 5 palloa ilmaiseksi. Niitä olen lyönyt viimekesänä ympäri omakotitaloa. Naapureihin harrastus on tehnyt suuren vaikutuksen. Näen heidän usein pihoiltaan katselevan minua, kun iltaisin laitan lähestymislyöntiäni kuntoon.

Eräs toinen ystäväni kertoi ostaneensa uuden rautasetin. Hän on nyt kaupitellut minulle vanhaa settiään. Hintakin on kohdallaan; viskipullo.

Ja juuri nyt sitten kaikki kaatuu siihen, että nämä ruutuhousut ovat saaneet tarpeekseen nk. rupusakista. Tähän asti on kyllä kerjätty ja pyydetty ja kinuttu mukaan, ostamaan osakkeita ja lähtemään kenttätalkoisiin. Nyt on tullut sitten saturaatiopiste vastaan.

No, en ole katkera. Olen minä päässyt palloa hutkimaan. Jenkeissä pelasin aikoinaan lankomiehen kanssa kentillä, joista tämä sakki voi vain uneksia. Siellä riitti green gardiksi vihreä paperilappu, johon oli painettu niiden entisten presidenttien kuvia. Aina kun yhden antoi, koko illan sai hutkia farmarit jalassa ja vyölaukku uumalla.

Taidan harkita vielä vakavasti tätä asiaa. Odottelen vielä. Kunhan olemme auttaneet puoli Eurooppaa taas jaloille, vapaita golf-osakkeita ja pelioikeuksia vapautuu markkinoille taas runsaasti. Voi olla, että ensi vuonna saa jo koko pelisetin kossu-pullolla.

Portugalin huhtikuu

Se pankki, jolla on ollut menneinä vuosina ilo rahoittaa allekirjoittaneen suuret hankinnat ja mokat, epäilee tänään pääekonomistinsa suulla, että minun lisäkseni he joutuvat tukemaan myös Portugalia.

Erona saattaa olla se, että minä olen velkani maksanut takaisin. Portugalista voi korkeintaan saada takaisin laivalastillisen korkkitammea ja Vinho Verde juomaa.

Suomen seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun 17. päivä. Tällä kertaa näyttää siltä, että melko moni tietää jo tässä vaiheessa, ketä tulee äänestämään ja miksi.

Huhtikuussa Portugalin asiat ovat varmasti jo hoidettu kuntoon. Voi olla, että silloin joudumme hoitelemaan jo muiden maiden asioita.

Ministeri Kataisen kauhuksi yksikään euro-maa ei halua liittää mitään takuita näihin avustuksiin. Takuut olisivat olleet sisäpoliittisesti käteviä, sillä niiden avulla ( viskitislaamot, merenrantatontit, golfkentät, rautatieyhtiöt) olisi ollut mukava tyynnytellä äänestäjiä.

Semmoisilla takuilla ei kuitenkaan tositilanteessa tee mitään. Ainoat järkevät takuut voisivat olla ne, jotka liitetään pitkäaikaisiin pakollisiin rahoitusinstrumentteihin.

Lähinnä tulevat mieleeni irlantilaisten tulevat eläkkeet.

Kolme viikkoa sitten ajelin pitkin ja poikin Andaluciaa. Tien varret olivat täynnä keskeneräisten rakennusten luurankoja. Osa rungoista oli selvästi vielä jatkokelpoisia, mutta osa näytti rapistuneilta ja ruostuneilta. Huolestuttavaa oli se, että näitä keskeneräisiä rakennuksia oli paljon myös sisämaassa, kaukana turistialueiden sykkeestä.

Momo- poliisikoirien valio ja Bella Navetta

Yleisradion nettisivuilla on pieni ja asiallinen puuhasteluohje, jonka avulla voi kuluttaa hämärän talvipäivän somasti ja samalla askarrella söpöjä lyhtyjä ulkokäyttöön.

Koko maailma ja sen myötä maailman menosta raportoiva media ovat menneet mielettömäksi hurlumheiksi. Meille kerrotaan Uuden Seelannin kaivosmiehistä, prinssi Williamista, Ruotsin kuninkaan hurvittelusta ja Tukiaisen tisseistä. Viime viikon huippu tässä mielessä oli se uutinen, jossa meille laajasti kerrottiin miten Chihuahua pääsi poliisikoiraksi.

Minua asia ei kiinnosta. Se on sitä paitsi kohtuullisen tarpeeton tieto minulle. Myöskään Ruotsin kuninkaan jalkavaimot eivät minua kiinnosta, sillä aivan varmasti hekään eivät ole minusta kiinnostuneita. Tukiaisen menemiset ja tulemiset kiinnostavat siinä mielessä, että osaan olla pois ja kaukana.

Paavin julistus kummittelee ehkä päälimäisenä. Myönnetään, että siinä olisi voinut olla hitunen arvokkuutta, mutta se kaikki vähäkin kyllä nyt hautautui niihin otsikoihin, joiden mukaan prostituoidut, ja varsinkin mies- sellaiset voisivat nyt synnistä vapaan harrastaa, harrastuksiaan / ammattiaan. Näyttää siis siltä, että Paavi tuomiosunnuntain uutisessaan tavallaan myönsi sen, että tämmöistäkin on katolisessa maailmassa olemassa.

Missä on tämmöinen tavallinen, arkipäiväinen ja normaali tiedonvälitys, joka saa aikaan ihmiselle iloa, ylösrakennusta ja arvokkuutta ? Minä pyydän ja vaadin; lisää askarteluohjeita, lisää arkipäivän asioita, lisää rauhallista ja hulinavapaata positiivisen maailman kerrontaa.

Minä haluan lukea reportaasia Irlannin maaseudulta. Minä haluan lukea ohjetta siitä, miten voi helposti, vähällä rahalla ja vähällä vaivalla hankkia joululahjat perheelle ja ystäville.

Kuvassa navetan pesua Marabellan satamassa. Lauseena mitään sanomaton uutinen, kuvana ehkä vähän informatiivisempi, mutta tarinana ehkä kaikkein kiinnostavin. Olisin halunnut tietää, miksi omistaja oli laittanut luksusjahtinsa nimeksi Bella Navetta. Se kiinnostaisi minua paljon enemmän kuin se, mitä kaksi suomalaisrouvaa puuhastelevat Marabellan huvielämässä.

Navettaa pesevä palkollinen ei ollut kielitaitoinen eikä etymologisesti valveutunut, joten asia on vieläkin minulle vieras. Luultavasti omistaja on öljysheikki ja nimi on arabian kielen sanan väännös meikäläisellä kirjoitustavalla. Mutta, mitä merkitsee navetta arabiaksi ? Sen minä haluaisin tietää. Ja jos se ei nyt aukea minulle, niin hyvin tulen toimeen ilman sitäkin tietoa.

Raja railona aukeaa

Presidenttimme on vakuuttanut maailmalla, että Afganistania ei jätetä pulaan, edes vuoden 2014 jälkeen. ISAF- maat hoitavat asiat kuntoon ja hiekka-aavikolle synnytetään paratiisi, jossa naiset ja miehet ilman huntuja ja pakottavia lakeja työskentelevät yhteisen tulevaisuuden eteen iloisina ja tasavertaisina.

Rohkenen olla Presidenttimme kanssa eri mieltä. Siitä maasta lähti häntä koipien välissä pakoon 1800 – luvulla Iso-Britannia. Vähän myöhemmin siitä maasta lähti pakoon Brittiläinen Intia. Kolmas merkittävä pakoon lähtijä oli Neuvostoliitto. Uskon myös, että siitä maasta lähdetään taas pakoon.

Paon primus mottorina ei ole se, että tienvarsipommi sinkoaa valkoihoisen rauhanturvaajan nahkaan ruosteista rautaromua. Paon sytytin sijaitsee itse asiassa Afganistanin rajojen ulkopuolella.

Syitä on ainakin kolme. Tärkein niistä on se, että Pakistan ei taida kestää enää pitkään radikalisoitumisen painetta. Viime kesän tulvat olivat tuhoisia infrastruktuurille ja länsimaiden avustustoimenpiteet näyttävät kutistuvat koko ajan. Niistä uutisointikin on vähentynyt radikaalisti.

Toinen syy on se, että liittoutuma kykenee hallitsemaan kerralla vain yhden kriisipesäkkeen. Irakin tilanne on edelleen hyvin vaikea. Pakistanin tilanne saattaa eskaloitua nopeasti vaikeaksi. Iranin tilanteesta kukaan ei vielä tiedä mitään. Sentrifugeihin istutetut tietokonevirukset saattavat pitää tilanteen rauhallisena Iranin ydinlaitoksissa muutaman vuoden, joten joukkoja ei nyt heti tarvitse varata tämän maan kapinallisten tukemiseen.

Kolmas syy on tietenkin se, että resurssit ovat loppumassa. Vaikka halua olisikin, resurssit ovat vain loppu. Pelimerkkejä ei loputtomasti voi uhrata hiekkaerämaahan.

Al- Qaida on kuulemma suunnitellut helmi – maaliskuussa Saksan valtiopäivätaloon hyökkäämistä. Afganistanin eteläosista taas tanskalaiset perääntyvät pois, koska tappiot ovat niin suuret. He eivät ole pystyneet rauhoittamaan tilannetta, saatikka edes uneksineet sellaisesta, että olisivat pystyneet hyökkäämään paikallisten Taliban- komentajien päämajaan.

Länsimailla näyttää sitä paitsi olevan muitakin murheita. Irlannin talouden tukeminen on saanut jonoon jo muitakin tarvitsijoita. Portugali on vaikeuksissa, seuraavaksi on koko Iberian niemimaa vaikeuksissa ja kohta perässä sitten puoli Itä-Eurooppaa.

Tuntuu koomiselta, osin jopa paradoksiselta seurata sivusta miten vaikeuksissa olevien maiden sotilaita käytetään rauhaturvaamistehtävissä ja suoranaisissa taistelujoukoissa surutta, jotta heidän kotimaansa saavuttaisivat suvereenin ja tasavertaisen aseman Euroopan kansallisvaltioiden perheessä.

Intian ja Pakistanin rajalla arkikin on usein vähän pelottavaa ja kummallista. Siellä ei sentään nyt sodita. Siellä vain kahakoidaan.

Mihin saa maksaa ?

Ministeri Kataisen arviot Irlannin tukemisesta alkavat tarkentua. Ensin ei ollut hätää, sitten oli ehkä – tilanne.

Sen jälkeen kehotettiin varautumaan, ja nyt jo tiedetään tarkat lainasummat.

Mihin saa maksaa ?

Synkeistä viikonlopuista synkein

Esivalta on varoittanut alamaisiaan viime päivinä siitä, että seuraava viikonloppu on suuri ja merkittävä pikkujouluviikonloppu ja sitä tullaan valvomaan ankarasti ja suurella huolellisuudella. Juopporatsioita järjestetään paljon ja tiheästi.

Voinen ja saanen huomauttaa, että lähitulevaisuudessa on tosiaan kaksi suurta viikonloppua, mutta ne liittyvät vain löyhästi viinaan ja hulluuteen.

Ylihuomenna on tuomiosunnuntai. Silloin on tapana ollut, että päällemme vuodatetaan melkoisesti tulikiveä ja moitetta siitä, että sitä on eletty kuin pellossa ja vähät välitetty moraalisäädöksistä. Tuomiosunnuntaina on ollut tapana se, että on oltu sisätiloissa ja mietitty sitä, mitä oikein on tullut tehtyä.

Nykymaailma on ottanut sitä vastoin tuomiosunnuntai- viikonlopun siksi ajankohdaksi, jolloin on soveliasta tehdä lisää kuormaa itselleen ja sielulleen.

Toinen lähitulevaisuuden tärkeä juhlapäivä ei sekään ole viikonloppuun osuva riehumisjuhla, vaan itsenäisyyspäivä, jolloin on tapana ollut rauhoittua ja arvokkaasti muistella niitä miehiä, joiden ansiosta voimme täällä vapautuneesti mitään muistella.

Missi Satu Tuomisto toivon mukaan muistaa nyt jo sen, minä vuonna Suomi itsenäistyi. Pari vuotta sitten hän arveli vuodeksi 1952.

Asiasta muistuu mieleeni entinen puolustusvoimien vääpeli, joka kovana oppitunnilla väitti, että veden kiehumispiste on 90 astetta. Kun dipl. Insinööri alokas viimein hänet sai oikealle tolalle, vääpeli korjasi, että tietenkin , se olikin suorakulma.

Kaksi superviikonloppua ovat lopultakin 3 ja 10 joulukuuta. Ensin on ohjelmassa koulutuskuntayhtymän pikkujoulujuhla. Siellä on ohjelmassa syömistä , karaoke- kilpailua ja toivon mukaan tanssia. Videoleikkeen innoittamana tarkoitus on saada keskusyksikön naisten sukkahousut kierteelle. Olen nuoruudessani nimittäin ollut salsa – oppitunneilla kaksi kertaa. Muutama sana espanjaakin irtoaa tiukassa paikassa, joten se on nyt ihan keskustoimiston tädykkeistä kiinni.

Kymmenes päivä sitten olutseura iskee tapin irti tynnyristä ja aloittaa valmistautumisen uuteen toimintavuoteen. Silloin emme tanssi, vaan olemme jäyhiä ja arvokkaita, keskustelemme ja mietimme syvällisiä. Menemme viettämään juhlaa paikkaan, johon ei valkoihoinen normaalisti eksy.

Leikkeessa ladyn nimi on muuten Christianne Gout

Jotain kummaa.....

Blogialustassa on nyt jotain hämärää taas. Jälleen kerran, täysin yllättäen, blogini on linkittynyt monien blogi- kirjoitusten perään.

Olen ihmetellyt aikaisemminkin tätä asiaa. Tuo linkittäminen on vähän sekavaa ja hankalaa, enkä oma- aloitteellisesti ole linkittänyt kirjoituksiani mihinkään.

Äkkiä sitten, arvaamatta, yhtenä aamuna linkit löytyvät saman aikaisesti monien sivustojen uusimpien kirjoitusten perästä. Tätä jatkuu aina jonkin aikaa, kunnes linkitys jonain päivänä taas katoaa.

Kuukauden kahden kuluttua linkitys palaa taas.

Jotenkin en jaksa uskoa, että Kemppinen ja monet muut, toisistaan tietämättä, juuri samana aamuna, kaikki yhdessä , linkittäisivät minun vaatimattomiin, kömpelöihin ja tulikivenkatkuisiin kirjoituksiini.

Tämä kummallinen bugi tietenkin lisää liikennettä blogiini. Siitä jokaisen kirjoittajan sisällä asusteleva pikku narsisti on tietenkin hyvillään. Tilannetta kaihertaa hieman vain se, että kansa tietenkin luulee, että minä henkilökohtaisesti käyn noita linkkejä rustaamassa.

Jostain ne vain äkkiä ilmestyvät. Olen asiansuhteen epätietoinen

Ps. Joku uusi lukijakin on tullut tänään. En osaa sanoa kuka. Saattaa olla, että se on Raija. Tervetuloa sydämellisesti. Toivottavasti viihdyt.

Irlannin settereiden lennättäjä on palannut kotiin

Pari viikkoa sitten kirjoitin ajatuksiani tapauksesta, jossa parisuhde-erimielisyyksien jälkeen toinen puolisoista oli heittänyt pari irlanninsetteriä alas parvekkeelta.

Asiasta nousi jonkin sortin kohu, sillä Turussa toimiva eläinsuojeluyhdistys ryhtyi keräämään koirille kuntoutusrahaa. Nyt rahaa on kertynyt jo noin 15 000 euroa. Pidän summaa hämmästyttävänä.

Vittu, saatana, kun päiväkotiin ei tahdota saada hankittua lapsille väriliituja ja leikkikaluja.

Rahat on kuitenkin jäädytetty, sillä suojeluyhdistys ei halua rahoilla tukea koiranomistajaperhettä, koska koirien heittäjä on nyt palannut parisuhteeseen takaisin. Epäillä tietysti sopii, että nämä 15 000 euroa menevät siwas regal – merkkisen keskioluen ostoon ja muuhun parisuhdetta ylläpitävään oheis- pörräämiseen.

Suojeluyhdistys on oikealla asialla. Jos joku pösilö lähettää rahaa ilman korvamerkintää ja klausuuleja, suojeluyhdistys voi aivan hyvin vaikka järjestää turkulaisessa ravitsemusliikkeessä kaikkien aikojen pikkujoulut suojelupoppoolle tai vaihtoehtoisesti isolla porukalla käydä tutustumassa Tukholman koiranpaskatilanteeseen.

Rakkaus on siis voittanut taas. Mahtaa siinä huushollissa nyt koirilla olla kivaa. Uskoisin, että luontokappaleet muistavat asian ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa näyttävät palanneelle perheenjäsenelle hampaitaan.

Uskon, että palanneen hermot pettävät ennen pitkään ja parvekkeelta lentää taas alas jotain.

Tämä uutinen lujittaa uskoani siihen, että tein aikoinaan oikean ratkaisun, kun lopetin erkkolaisen tilauksen. Lehti on nykyään suuressa määrin innostunut kilpailemaan iltapäivälehtien kanssa. Jos ei sitten ole sattumalta juuri kampanjoimassa Jumalaan uskovia ihmisiä vastaan.

Tämä uutinen myös kertoo minulle sen, että allergia on siunauksellinen tauti. Se estää monessa tapauksessa eläinten pidon. Yhteiskunnan olisikin ryhdyttävä kehittelemään rokotetta, jolla voisi puhkaista rokotettavassa ihmisessä allergian karvoja ja eläinhilsettä vastaan.

Nämä pissis-harrastajat voisi sitten yhteiskunnan määräyksellä rokottaa. Jos rokotuksen jälkeen jäisi edes katselemaan eläinkaupan ikkunaa taikka Pluto-koiraa Aku Ankka- lehden kannessa, niin kohta olisi vertatihkuvia haavautumia nivustaipeet ja naama täynnä.

Luovutan idean vapaasti tieteen ja oikeusministeri Braxin käyttöön

Huono aamu

Kokoomuksen tähtiketju on jälleen aiheuttanut meille hupia ja harmaita hiuksia. Ministeri Katainen on omaan persoonalliseen tapaansa askel askeleelta muuttamassa lausuntojaan siihen suuntaan, jonka tavallinen kadunkulkijakin huomaa oikeaksi.

Viimeinen sananmuoto taitaa olla se, että suomalaisten on varauduttava Irlannin lainoittamiseen. Tässäkin tapauksessa Kataisen koko skaala ” no hätä” – tilanteesta lainapäätökseen näyttää tapahtuvan noin kahdessa viikossa.

Huomattavasti nopeammin pyörähtää Kokoomuksen kestomurhe, ministeri Lindén. Hänen small-talk taitonsa on vähän ruosteessa. Oikeastaan hänelle voisi neuvoa, että termi ”small talk” ei tarkoita sitä, että puhutaan mitä sylki suuhun tuo. Että ei puhuta järjettömiä.

Kolmas ponteva kokoomuksen edustaja nähtiin iltauutisissa. Aseasioissa mainetta jo niittänyt ministeri Holmlund rähjäsi puhujapöntöstä edustaja Rajamäelle selvässä asiassa suu vaahdossa. Joutavaa. Joutavaa. Holmlundin olisi pitänyt tietää, että sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ei periaatteessa juuri koskaan voi kysyä mitään semmoista, mikä pitää paikkaansa, ja mistä voi hermostua.

Lindenin kauhuskenaario eduskunnasta, jossa istuisi 35 % persuja, on kieltämättä mielenkiintoinen. Toisaalta, minä sietäisin sen paljon ennenmin kuin sellaisen tilanteen, jossa eduskunnassa istuisi 65 kappaletta Suvi Lindeniä. Se vasta mielenkiintoinen tilanne olisi.

No, oletetaan että persut saavat hirmuisen, veret seisauttavan vaalivoiton. Pääsääntöisesti siitä seuraisi hupia kansalle. Mielenkiintoista olisi seurata seuraavat 4 vuotta esimerkiksi Itsenäisyyspäivän juhlia presidentinlinnasta. Kun kansanedustuslaitoksen olemusta vaaleissa on vähän pöyhitty, niin voisimme nähdä julkisuudessa aivan uudenlaisia kansan edustajia boolimaljojen ympärillä.

Poliittisille kiintiöpaikoille ilmaantuisi aivan yllättäen hassuja ja tuntemattomia ihmisiä.

Edellisen kerran näin kävi silloin, kun SMP saavutti suuren menestyksen. Eräs tuttavan tuttava oli uskonut siihen aatteeseen hyvinä ja huonoina aikoina samaan tapaan kuin jääkiekkojoukkueen kannattaja omaansa.

Kun sitten piti saada puolueen mandaatilla edustaja ulkomaille 4 vuodeksi kansainvälisiin tehtäviin, pienen ihmisen puolustuspuolueen oli kammattava todella tarkkaan kenttänsä, jotta olisi löytynyt joku sopiva henkilö lähtemään. Tuttavan tuttava lähti neljäksi vuodeksi edustamaan maata kauas vieraille maille.

Niin taitaa nytkin käydä. Tulemme kohtaamaan julkisuudessa ensi vuonna hyvin mielenkiintoisia ihmisiä. He ovat rentoja ja reippaita, uteliaita ja sanavalmiita. Kansainvälinen yhteisö tulee tuntemaan vielä nahoissaan sen, millaisia luonnonlapsia kansojen syvistä riveistä nousee.

Voitte mentaalisesti harjoitella asiaa silmäilemällä kotipaikkakuntanne seurakuntavaalien ehdokaslistoja

Minä vartioin sinua ja sinä saat suuren helpotuksen

Olin aamulla väsynyt ja tokkurainen. Yöni jäi nimittäin 5 tuntiin ja se on aivan liian vähän näin pienelle pojalle. Onneksi aamulla minulla oli vieraileva luennoitsija japanilaisesta yliopistosta. Sain istua opiskelijoiden joukossa ja kuunnella rauhassa luentoa.

Aluksi ymmärtäminen oli vähän kankeaa. Japanilaiset eivät vieläkään osaa sanoa r- kirjainta kunnolla. Muutaman minuutin kuluttua korva kuitenkin asettui oikeaan rytmiin. Mieli latoi puheeseen puuttuvat ärrät.

Tuli mieleeni, että suomalaisella kioski- brändillä ei ole Japanissa kovin ruusuista tulevaisuutta, sillä japanin kielellä ei kyllä helposti lähdetä ärrälle ristisanalehteä ostamaan.

”Sika” – sana on Suomessa possu, mutta Japanissa se sana tarkoittaa metsässä kulkevaa hirvieläintä. Lukio-opinnot maksavat Japanissa 3000 e vuodessa ja 80 % yliopistoista on yksityisiä. BKT on aivan hurjan suuri luku ja susi on eväs , eikä karvainen metsän eläin.

Luotijuna vie luennoitsijani joka päivä Jokohamasta yliopistolle 450 km tuntivauhdilla. Junan punctuality on kuulemma 18 sekuntia, plus miinus etukäteen annettu oletettu saapumisaika.

Sanoin hänelle, että myös meillä rautatieyhtiö takaa täsmällisyyden suurin piirtein tuohon samaan lukemaan. Laatu on useimmiten kuitenkin tunteja.

Ei mennyt oikein jakeluun. Hän näytti miettivän epätoivoisesti sitä, kumpi meistä nyt käsittää väärin tämän hauskuuden.

Luennon jälkeen vieraani sanoi menevänsä vessaan. Ajattelin, että pitäisiköhän minun mennä vessan ovelle laulamaan Bachin kantaattia numero 21 , jotta vieraani piereskely, vessalorinat ja pökäleen loiskahdukset eivät kuuluisi käytävälle opiskelijoiden korviin ja aiheuttaisi yliopistomiehen kasvojenmenetyksen. Vai pitäisiköhän minun mennä viereiseen eriöön laskemaan laulellen vesiä ?

Olen antanut itselleni kertoa arvovaltaisiin lähteisiin nojautuen , että itämaiset ihmiset tarvitsevat taustamusiikkia ja muuta peiteääntä vessareissujen peitteeksi.

No hän selvisi vierailusta hyvin. Olin helpottunut. Ajattelin huojentuneena, että jos tästä vessa-jutusta päästiin nyt hienosti ohi, niin mitään kamalaa ei voi enää tänään organisaatiossa tapahtua.

Olin vähän väärässä.

Harmi vain, että en voi asioita kirjoittaa. Sen kuitenkin voin paljastaa, että minä huomaan osavani nyt illalla lausua erittäin komeasti jopa kolme r - kirjainta peräkkäin samassa sanassa, keskelläkin sanaa. Myös japanilaiselle hankala -ttu - pääte sanassa onnistuu oikein hyvin.

Valkoista aluetta kartalla

Olen elänyt suojattua elämää, huomaan. Kreikkalaisilta loppuivat tässä taannoin rahat. Vähän aikaisemmin rahat loppuivat islantilaisilta ja nyt rahat tuntuvan loppuvat irlantilaisilta. Sattumalta nuo ovat kaikki maita, joissa en ole koskaan vieraillut. Ehkä heillä on puutetta rahasta juuri siksi.

Mieleni tekisi kyllä käydä Irlannissa. Kahdesta muusta en osaa oikein sanoa. Luultavasti en pitäisi Islannista ja luultavasti en oikein viihtyisi myöskään Kreikassa. Keskikoulussa minä tympäännyin Kreikkaan jo siinä vaiheessa, kun piti opetella erilaisia pylväiden tyyppejä. Doorialaiset, joonialaiset ja sitten oli vielä kolmas, jota en taida edes muistaa.. korinttilainen se taisi olla.

Tuo pylvästieto on seurannut minua nyt 40 vuotta. En ole päässyt sitä kuitenkaan vielä oikein hyödyntämään missään. Kuten en ole päässyt hyödyntämään myöskään Jakobin poikien nimiä.

Islannissa minua kiusaisi varmasti metsien puute. Maisema tuntuisi kuolleelta ja tuhkaisalta.

Irlannissa voisi oikeastaan käydä. Irlantilaiset ovat olleet aina vähän vihoissaan itäiselle saarinaapurilleen. Se on jo aika hyvä peruste kiinnostavuudelle. Toinen hyvä peruste on se, että näin joskus harmaalla ja tympeällä 60 – luvulla Suomen televisiossa televisioteatterin mustavalkoisen näytelmän Pääsiäiskapinasta ja verenhimoisista briteistä. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Yhä edelleen näen mielessäni kuvia samasta näytelmästä ja voin tuntea irlantilaisten ahdistusta ja epätoivoa siinä vaiheessa , kun Dublinin postitalosta taistellaan.

Yleensä en ole ollut elämässäni kapinoiden ja kapinoitsijoiden puolella. Irlannin kohdalla jotenkin ajatukseni ovat kuitenkin televisioteatterin vaikutuksesta lopullisesti vinksahtaneet. Olisi mukava käydä katsomassa postitaloa. Vieläkö taistelun jäljet ovat näkyvissä.

Olisi pubissa mukava haastatella miehiä vanhoista asioista.

Sääntöjä on muutettu

Tästä lähtien minä syön tiistaisin slovakialaista vuohenkoipi soppaa. Se on hyvää. Voin vakuuttaa. Se on ehkä parasta lammasruokaa , jota olen koskaan syönyt.

Huomenna menen heittämään yhden päivän vierailukeikan erääseen toiseen oppilaitokseen. Jos siellä kaikesta huolimatta tarjotaan perunamuusia ja nakkeja, laskettakoon sekin ruoka slovakialaiseksi vuohenkoipisopaksi.

Talvitien Elina

Kävin kääntymässä Satakunnassa. Pidin 24 tunnin kaupunkiloman Selkämeren helmessä, eli Rauman kaupungissa. Nukuin hieman, vierailin haudoilla kynttiläkassin kanssa , kävin isäni kanssa katselemassa hirven jälkiä ja tutustuin Elina Talvitiehen.

Vanhempani ovat tilanneet TV –katselua varten ” aikakauslehden” , jonka televisio-ohjelmia esittelevä osio on kattava ja monipuolinen. Saman lehden maailmanmenoa esittelevä osio taas aiheuttaa helposti ihmisen sielulle turmion ja kadotuksen. Pahinta on se, että kyseinen lehti saapuu kerran seitsemässä päivässä. Olen vähän huolissani vanhemmistani.

Talvitien Elinasta oli kyseisessä lehdessä paljon kuvia ja juttua. Hän näytti olevan tyylikkään näköinen, itse asiassa oikein tyylikkään oloinen ja toisin kuin oma rouvani, hän näyttää käyttävän korkeakorkoisia talvisaappaita. Sellaisesta saa aina lisäpisteitä.

Elina on kuulemma 40 v ja asuu Eirassa yksiössä.

Lehden jutun perusteella Elina on vakiintumassa, sillä hän kuulemma seurustelee esimiehensä, 55 vuotiaan tyylikkään herrasmiehen kanssa.

Meille tavallisille , nainneille pulliaisille jää tässä nyt vain sivustakatsojan osa. Ja neuvojan.

Elina uudella kavaljeerilla näyttää olevan ajokkina Renault tila- auto. Kehotan Elinaa miettimään toisenkin kerran vielä tätä ihmissuhdetta. Kaveriin, jolla on rahaa puuttumatta, vähän mainettakin, mutta silti ajaa Renaultilla, ei ehkä kannattaisi luottaa. Relluun retkahtaminen osoittaa miehessä hienoista harkintakyvyn puutetta.

Esimieheen retkahtaminen on sekin pääsääntöisesti huono homma. Aika tavalla on esimerkkejä siitäkin.

Näillä Rellu-miehillä on usein monta ihmissuhdetta peräjälkeen ja he etsivät ja etsivät sitä parasta ja oikeaa. He ovat tottuneet rassaamaan Rellua ja etsimään siitä vikoja.

Toisaalta, Tillman jää kateellisena kuitenkin miettimään sitä, että keväällä pitää ehkä tässäkin residenssissä vaihtaa auto.

Jos Rellulla saa 15 vuotta itseään nuoremman tädykkeen kipittämään posket hehkuen kyytiinsä, osa Rellun korjauskustannuksista kompensoituisi kuitenkin siedettäviksi.

Vähän levotonta tekstiä isänpäivän iltana, mutta kun ei aina jaksa kirjoittaa seurakunnista ja perus- sateenkaari – ihmisistäkään. Joskus on mukava kirjoitta reilusta ja eroottisesta heteromenosta, jossa ikiaikaisen darwinistisen valssin tahdissa iho etsii toista.

Toivotan onnea ja menestystä. Ennuste on kuitenkin kohtuullisen huono.

Äänestyspäivän aattona kaikkien isien lapsille

Hyvä nuori !

Jos olet kuudentoista, voit huomenna käydä kokeilemassa äänestämistä seurakuntavaaleissa. Paitsi tietenkin, jos olet jonkun seuraavan seurakunnan jäsen, et voi äänestää, sillä näissä seurakunnissa on löydetty hyviä edustajia ilman sinun apuasi.

Ehkä sitten seuraavalla kerralla

Bergö församling
Bromarvs församling
Brändö-Kumlinge församling
Eckerö församling
Halsuan seurakunta
Honkajoen seurakunta
Isojoen seurakunta
Jeppo församling
Karstulan seurakunta
Karvian seurakunta
Kyyjärven seurakunta
Kärsämäen seurakunta
Malax församling
Multian seurakunta
Munsala församling
Oripään seurakunta
Pörtoms församling
Rautjärven seurakunta
Rikssvenska Olaus Petri-försam
Sallan seurakunta
Sammatin seurakunta
Solfs församling
Sulkavan seurakunta
Sund-Vårdö församling
Suomenniemen seurakunta
Tammerfors svenska församling
Vesannon seurakunta
Ypäjän seurakunta
Ålands södra skärgårdsförs.
Övermarks församling

Meillä oli aikoinaan, ennen sinun syntymääsi, presidenttinä Kekkonen, joka oli niin kummallisen hyvä hallitsija, että erään kerran ei tarvinnut vaaleissa asiassa edes kansalaisia vaivata. Muutamissa muissakin yhteiskunnissa ja maissa on edelleen sellainen tapa, että kansalaisten ei tarvitse ääneestää, tai korkeintaan he voivat äänestää yhtä henkilöä.

Mutta, sinulle tiedoksi nuori, tavallisesti vaaleissa on monta ehdokasta ja äänestäjä valitsee niistä omasta mielestä parhaan ja äänestää sitä.

Onko Jumala perusuomalainen ?

Muutaman kuukauden kuluessa perussuomalaiset tulevat ja laskeutuvat maan pinnalle ja poistavat pahuuden maailmasta. Mannaa sataa kaikille, vääryys oikaistaan ja jalopeura nukkuu gasellin vieressä iäti , kaunista lammikkoa tuijottaen, niin kuin gobelliinissä ikään.

Seurakuntavaaleissa näyttää taas vallitseva jumalaton meno. Osalla ehdokkaista näyttää olevan vaikeuksia vaalimainontansa kanssa, sillä tekstit on kopioitu suoraa linja-autopysäkin seinäkirjoituksista, Jobin kirjasta taikka sitten iImestyskirjasta. Osalle ehdokkaista näyttää olevan erinomaisen selvää se, millaiset oikeudet ovat homoilla , lesboilla ja lemmikkieläimillä. Monien käsitys kristinopin peruskysymyksistä näyttää sitä vastoin olevan hyvinkin vajavainen. Monien käyttäytyminen seurakuntien toiminnassa on ahdistanut organisaatiot helvetin porteille.

Moni näyttää kuuluvan siihen joukkoon, joiden on kesän rippijuhlissa vaikea osata nousta seisomaan kirkossa oikeaan aikaan, varsinkin, jos sattuvat omaisen ominaisuudessa joutumaan etumaisiin penkkeihin.

Kirkkokin näyttää kokouksessaan linnottautuvat juoksuhautoihin. Äänestyksen jälkeen annetaan papistolle lupa rukoilla erillaisten ihmisten puolesta. Se sama oikeus on ollut papistolla jo tähänkin asti. Se oikeus on ollut sinulla ja minulla jo tähänkin asti. Käytännössä kirkko ei tänään tehnyt juuri mitään uutta ja mullistavaa.

Käytännössä tänään oli uutisissa mullistavaa ja hätkähdyttävää vain se, että porilainen rouva tuomittiin aviomiehensä murhasta elinkautiseen. Rakkaus oli loppunut siitä liitosta. Kirkolla taas ei riittänyt uskallusta kohdata epätoivoisia ihmisiä.

Epätoivoiset ihmiset ovat löytäneet kuuntelijan ja ymmärtäjän Perusuomalaisista. Ihmiset tuskin uskovat taivaan laskeutumiseen, mutta jos kukaan muu ei heitä edes yritä kuunnella, niin se, kuka uskottelee edes yrittävänsä, saa epätoivoisen tarttumaan pelastusveneen laidasta kiinni. Niin se vain menee.

Kotipitäjässä tiedettiin aikoinaan hyvin tarkasti, ketkä kolme henkilöä äänestivät SMP:tä. Se neljäs äänestäjä jäi ikuisiksi ajoiksi salaisuudeksi. Yhtä Jussia Kivikylästä epäillään yhä.

Nyt näyttää siltä, että joka seitsemäs vastaantulija kadulla on persu. Se taajuus voittaa jo yleisyydessään homouden. Muistaakseni vain noin 8 % väestöstä omaa taipuisuutta tähän kirkon karsastamaan asiaan. Värisokeuden yleisyys on miespuolisilla samaa luokkaa.

Toivottavasti kirjoitukseni ei johda ketään epätoivoon. Suomessa on jo muutamia satoja tuhansia ihmisä epätoivon partaalla henkisesti ja taloudellisesti. Yhtään uutta ei enää siihen sakkiin tarvita.

Kas, niin tulee kukkasta että !

Päivät vierivät koulutussorvin äärellä kiihtyvällä vauhdilla näin marraskuussa. Eilisestä tulikin kummallinen tyhjä päivä tänne blogiin. Päiväni, iltani, yöni ja aamuni kuluivat nimittäin nuorison leadership –opintojen järjestämisessä. Puhuin heille suu vaahdossa siitä, kuinka organisaatioissa pitää ihmisiä käsitellä.

Nokian uusi pomokin on julkistanut teesinsä tamperelaisessa lehdistössä. Hänen mukaansa ääneen puhuminen johtaa hyvään johtajuuteen. Lisäksi hän korostaa viittä muuta asiaa: : avoimuutta, usko hyvää ihmisistä, kumppanuutta, keskustelua ja johtajuutta esimerkkien avulla.

Minä olen huonosti nukutun yön jälkeen vähän väsynyt, ärtyisä ja kettumainen. Sanon ketun tavoin , että happamia ovat vähän nämäkin pihlajanmarjat.

Odotin nimittäin vähän enemmän. Minusta nämä Elopin teesit ovat vähän vanhanaikaisia ja tunkkaisia. Kaikki ne toki ovat kannatettavia, mutta Nokia olisi yhtä hyvin voinut nimittää pääjohtajakseen everstiluutnantti Nissisen ja ottaa syväjohtamisen kulmakivet peruspilareiksi oman liiketoimintansa eteenpäin viemiseksi. Ainakin Nokia olisi päässyt vähän halvemmalla tästä johtajuuspulmasta.

Ääneen puhumisellakin on organisaatioissa rajansa. Höpöttäjistä moni saa tarpeekseen muutamassa kuukaudessa ja ruotsalaismallinen asioiden kuoliaaksi keskusteleminen sosiaalisen pakon vuoksi voi tuntua joistakin vähän väkinäiseltä.

On toki muistettava, että Nokia ei ole enää mikään suomalainen organisaatio. Ehkä sitä on sitten johdettava kansainvälisten oppien mukaisesti.

Hämärin Elopin teeseistä on johtajuus esimerkkien avulla. Tai sitten jossain vaiheessa on vain tullut kehiin joku käännös- kielikukkanen. Johtajuus esimerkillisyyden avulla on tietenkin itsestään selvää. Johtajuuden on pakko sisältää keskeiset arvot ja moraalisäännöt ja niitä tulee levittää organisaatioon alaspäin.

Yksityiskohtaiset operatiiviset esimerkkisulkeiset ovat taas paluuta jonnekin menneisyyteen. Useimmille suomalaisille johdettaville riittää sitoutumisen indikaattoriksi se, että esimies käyttää N 8 puhelinta , uskaltaa joskus saunaan ja pystyy hirvimetsällä juomaan kaadon jälkeen pullon suusta Koskenkorvan viinaa.

Useimmille muu on sitten jo liian monimutkaista.

Mutta kuten sanoin, Nokia ei enää ole suomalainen yritys ja nyt se näkyy jo johtamisfilosofiassa. Tarmo Mannin rehevyys ja Kaurismäen veljesten hulluus ei enää näy missään. Kari Kairamo sitoutui ehkä jo sitten liian vahvasti ja lopullisesti, mutta hänen suurena tragedianaan oli myös taustalla ollut vakava sairaus. Hän kuitenkin sitoutui viimeiseen asti.

Kapteeni Kaarnaa tässä tarvittaisi. Tämänkin suon yli meidän on taas mentävä, niin että heilahtaa.

Viina on viisasten juoma

Eiliseen älykkyys-aiheiseen kirjoitukseen on ehkä lisättävä vielä eräs älykkyyteen liittyvä mielenkiintoinen seikka. Tästä seikasta ei tyhjentävän vastauksen antanut nuori mahdollisesti tiennyt mitään, mutta paljastakaamme nyt se asia Iltasanomien välityksellä myös laajoille kansanjoukoille.

Älykkäät ihmiset juovat viinaa enemmän kuin tyhmät. Tuloksesta on riisuttu pois kaikki muut asiaan liittyvät muuttujat, joten uskottava se on. Tässä sitä ollaan melkoisen älykäs keski-ikäinen mies, joka saattaisi mennä MENSAN testeistä heittämällä läpi.

Olutseurassa olemme olleet jo kauan sitä mieltä, että joukkomme koostuu A- luokan miehistä ja valioyksilöistä. Nyt sen tietävät jo muutkin.

Helpottavaa on elämä nyt tästä eteenpäin. Pois on syyllisyys ja kauhu. En ole renttu enkä katuojakauko. Olen vain keskimääräistä älykkäämpi.

Myllyhoito- missio joutuukin ehkä muuttamaan metodejaan tämän tutkimustuloksen myötä. Alkoholisti houkutellaan hoitoon tulevaisuudessa lupaamalla hänelle, että täällä lähtee 30 yksikköä Wilhelm Sternin kehittämästä älykkyysosamäärästäsi kuudessa viikossa. Kun täältä lähdet, enää ei ole toivoa sitten koskaan aikuislukion kuudesta ällästä eikä pubin sudoku - mestaruudesta. Kun täältä lähdet, sinulle maistuu enää Jaffa ja Salatut elämät.

Ilmankos opiskelijapiireissä ryypätään niin paljon. Varsinkin niissä tiedekunnissa ryypätään lujasti, joihin sisäänpääsy on kaikkein vaikeinta. Sinne seuloutuvat siis kaikkien pahimmat juopot.

Olkaamme siis armollisia. Kun seuraavan kerran kadulla törmäämme laitapuolenkulkijaan, siinä itse asiassa haisevan ihmisraunion asemesta onkin erittäin älykäs henkilö, jonka akateeminen ura on aikoinaan katkennut ymmärtämättömiin vanhempiin, suureen älykkyyteen ja vapaaseen alkoholipolitiikkaan. Siinä on henkilö, jonka neroutta yhteiskunta ei ymmärrä.

Johtaja- ainesta.

Miksi jotkut ihmiset ovat älykkäämpiä kuin toiset ?

Kysyin otsikon kysymyksen tentissä tässä taannoin. Sain alla olevan vastauksen eräältä opiskelijalta. Kirjoitin sen ylös, ja liimasin huoneeni oveen sisäpuolelle. Luen sen joka kerta kun lähden pitämään luentoa. Osaan olla sillä lailla varovainen kun menen luennolle ja osaan olla odottamatta liikoja.

Laitan tekstin teille nyt viihteeksi ja iloksenne. En ole vaivautunut käyttämään kappalejakoa, koska opiskelijakaan ei viitsinyt nähdä vaivaa. Kirjoitin vastauksen täsmälleen orginaaliin muotoon.

" Ihmisen älykkyyteen vaikuttavat monet eri tekijät. Perimä on yksi tärkeä tekijä. Jos vanhemmat eivät ole älykkäitä, ei lapsistakaan tule älykkäitä. Ihmisten rotu eli ihonväri vaikuttaa älykkyyteen. Motivaatiotasolla on vaikutus älykkyyteen. Joillakin ihmisillä älykkyys voi olla numeerista, joillakin taas sanallista älykkyyttä. Elintasolla on vaikutusta älykkyyteen. Köyhistä oloista olevat ihmiset eivät usein miten ole yhtä älykkäitä kuin vanhemmat. Koulutuksella on vaikutusta älykkyyteen. Yleensä korkeasti koulutetut ovat älykkäämpiä. Älykkyystesteissä kiinnostus ja motivaatio testiä kohtaan tekee ihmisestä älykkäämmän, jos niitä ei kiinnosta koko testi. Myös perheoloilla on merkitystä älykkyyteen. Iällä on vaikutusta älykkyyteen. Lapsilla ei tarpeeksi kehittynyttä älykkyyttä, vanhemmilla muisti ja samalla älykkyys rappeutunutta. Vireystilalla on vaikutusta älykkyyteen. Huonosti nukkuneet ja väsyneet eivät ole älykkäämmillään. Yhteiskunnallinen asema eli työ vaikuttaa ihmisen älykkyyteen. Ihmisen luonteella on vaikutus älykkyyteen. Hiljaiset ja ujot eivät ole yhtä älykkäitä, kuin puheliaat ja toimeliaat ihmiset. Ihmisten toimintakyky tietyssä ajassa älykkyystestiä tehdessä ovat erilaisia. Myös stressi ja jännittyneisyys huonontavat älykkyystestin tulosta."

Tässä on taas jotenkin koottava itsensä ja yritettävä rämpiä viimeiset vuodet kohti eläkettä. Saatte uskoa kyllä, että vastaukseen käytetyt ajatukset opiskelija on poiminut muropaketista, Perussuomalaisten keskustelupalstoilta taikka toveripiiristä.

Jostain kannon koloista nämä herramme muurahaiset kuitenkin ajatuksensa ammentavat.

Itse olen antanyt asiasta heille hieman toisenlaisen kuvan luennoillani.

Lahosuojaa luomeen ja silotetta nöpönenään

Olen selaillut tässä residenssissä tarjolla olevia naistenlehtiä. Ne ovat hyödyllisiä aviiseja ja auttavat nainutta miestä selviytymään elämän vaaroissa ja uhkatilanteissa. Lehtien pääasiallinen selaaja on juuri nyt jokaviikkoisessa vesijumpassaan, joten minulle avautuu vapaa ja häiriötön seikkailu naisten maailmaan.

Olen tarkkaillut hintoja. Toissa viikolla nimittäin toin matkoiltani jälleen erinäisiä make-up- tuotteita tuliaiseksi. Visalaskun mukaan olin ollut liikkeellä sangen reilusti ja rahavaroista piittaamatta. Nyt jälkeen päin on sitten opettavaista tutkia samojen välineiden hintoja täällä kotimaassa.

Myynnissä näyttää olevan mm. 4,1 ml ripsien pituutta ja tuuheutta lisäävää maskaraa hintaan 121 euroa. Kuivia ja ryppyisiä huulia voisi korjailla applikaattorilla, jossa on 6 ml nestettä. Ihmevekottimella on hintaa 75 euroa. Kolmen seerumin kuuriluontoinen Dior – tehohoito väsyneelle naamaiholle maksaa 264 euroa. Sillä hinnalla muuten pääsisi Helsingistä Lissaboniin ja takaisin KLM – yhtiöllä .

Ainetta näyttäisi kolmessa pullossa olevan yhteensä noin ravintolapaukun verran.

Tiedättekö muuten, parin ravintolapaukun jälkeen naisen iho muuttuu selvästi sileämmäksi. Joskus olen kokeillut kuutta paukkua. Silloin ei ryppyjä näy enää eläkeläisrouvankaan kasvoilla.

No, minun tuomiani tuliaisia näyttää myös olevan myynnissä. Juurikaan ei täytä tulleen takkiin, sillä samaan hintaan niitä olisi saanut täältä kotisuomestakin.

Ja lopuksi vielä pieni hämmästely. Tuommoinen 121 euron ripsimaskara lisää ripsien pituutta 4 -6 viikossa lupauksien mukaan selvästi. Tarkkoja mittoja ja prosentteja ei kerrota. Selvästi on tarpeeksi selvästi sanottu.

Kun minä aikoinaan tuskastelin parrankasvun hitauden suhteen, isoisäni antoi minulle paljon halvemman ja tehokkaamman neuvon.

Poskelle pitää sivellä kananpaskaa ulkopuolelle ja sianpaskaa sisäpuolelle. Kananpaska vetää karvoja ja sianpaska työntää. Ne lukijat, jotka kirjoittajan henkilökohtaisesti tuntevat voinevat kommentti - osiossa antaa todistuksen siitä, että parran kasvu on ollut lujaa ja jatkuu edelleen hillittömänä.

CC ja oksennuksen filosofiaa.

Olen sairastellut koko yön. Tai, ehkä sairastellut sana on väärä. Olen oksennellut koko yön ja suorittanut pakotetusti ja tahdonvastaisesti täydellisen vatsa- ja suolihuuhtelun.

Olo on huono ja epätodellinen.

Mielikin on sekaisin. Tässä iässä yön synkeinä hetkinä ehtii mielessään selata lääkärikirjan alusta loppuun ja lopusta alkuun. Kun tauti sitten helpottaa, hätä ja luulosairaus kaikkoavat jonnekin unholaan.

Katselin illalla toisella silmällä ”Huuliharppukostaja” –elokuvaa ja hämmästyin oikeastaan samaa asiaa. Jos myöhemmin yöllä huomasin sen, että olin tyystin unohtanut oksentamisen kauheuden ja vatsainfluenssan voiman, elokuvaa katsoessa hämmästyin sitä, että olin unohtanut päähenkilöt.

Olen katsonut Huuliharppukostajan muutaman kerran, mutta viimeisestä kerrasta lienee noin 10 vuotta. Odotin huuliharpun varteen Clint Eastwoodia, mutta heti kanavanvaihdon jälkeen huomasin sen, että päähenkilö oli aivan toinen.

Kummallista. Olisin uskaltanut lyödä asiasta vetoakin ennen elokuvaa suuresta summasta. Olin mielessäni miettinyt jo pari päivää tätä elokuvaa ja aina kun se ohjelmalehtisessä eteen viikon aikana sattui, mielessäni oli Clint.

Mitä muuta me unohdamme ja luulemme samalla kertaa muistavamme ? Luultavasti paljonkin.

Siitä olin iloinen, että CC oli paljon hemaisevampi ja sensuellimpi kuin muistinkaan. Muistelin hänen olevan kuihtuneen ja iäkkään. Se tietenkin johtui siitä , että minä olen unohtanut sen, että elokuva tehtiin jo 1968. Minä olin silloin 14 vuotta juuri täyttänyt ja CC varmaankin näytti minusta silloin ikälopulta.

Tuo taas saa minut säikähtämään ajan kulkua. Henry Fonda oli vuonna 1968 63 vuotta vanha. CC oli vain 30. Minä 14.

Elokuva näytti säilyneen yhtä merkittävänä ja ansiokkaana kuin mitä se oli aikoinaan. Sääli vain, että jouduin sen päälle oksentamaan monta tuntia. Ehkä nyt muistan sen siitä paremmin.

Kuva on lainattu täältä

Pieni yösoitto tällekin yölle

Yö saapuu ja huoneessa on kaksi kitaraa. Minä rähmäkäpälänä en rohkene tarttua niihin vaan kuuntelen Segoviaa.

Lomat painaa päälle

EK:n väistyvä puheenjohtaja Sakari Tamminen on väläytellyt työajanpidentämistä siten, että loma-aikoja vähennettäisiin. Näin saataisi työuria pidennettyä alusta, keskeltä ja lopusta.

Olen aivan samaa mieltä. Moneen vuoteen en ole pystynyt pitämään vuosilomiani, sillä työnantaja on sälyttänyt kaikensorttista puuhaa niin julmetusti niskaani. Joka vuosi olen joutunut siirtämään osan vuosilomastani seuraavan lomavuoden puolelle. Siitä taas syntyy sellainen oravanpyörä, että kohta koko edellisen lomamääräytymisvuoden loma siirtyy sellaisenaan seuraavalle lomakaudelle.

Lomallakaan en ole pystynyt pitämään lomaa. Siihen on kuitenkin ollut syynä vaimo, ei työnantaja.

Tamminen haluaa meidän tekevän työtä. Se on iskostunut varmaan häneen Eurajoen yhteiskoulun aulan seinältä. Siellä komeilee vieläkin kissankokoisin kirjaimin : ” Ora et labora”

Tamminen oli tunnollinen opiskelija jo nuoruudessaan. Hän oli vähän etäinen ja viihtyi omissa oloissaan. Oltiin rinnakkaisilla luokilla ja sitten peräkkäisillä. Tammiselta sujui lukio kielilinjalla nopeammin , kuin minulta pitkä matikka. Parhaiten häneen oikeastaan sai kontaktin silloin, kun välitunnilla kävimme tupakalla.

Oikeastaan, tässä kypsässä iässä olisin valmis luopumaan kokonaan lomista. Viimeiset 8 vuotta voisi tehdä putkeen ja ottaa sitten kaikki lomat kerralla ennen eläkepäätöstä. Siitä voisi olla kansantaloudelle sellainenkin hyöty, että joidenkin eläkkeitä ei tarvitsisi ollenkaan maksaa ja rahat säästyisivät eläkevakuutusyhtiöiden johtajien kultaisiin kädenpuristuksiin.

Naapurihuoneen 61 vuotiasta työkaveria männä viikolla laajennettiin pallolla. Tupakoimaton ja raitis urheilijamies tulee ehkä töihin joskus tammikuussa.

No, toistaiseksi ei ole vielä käyty sairauslomien lyhentämisestä keskustelua. Paitsi niiden sairauslomien, jotka koskevat mielen järkkymistä. Luulen, että seuraavaksi keskustelu siirtyy sinne.

Chen Wei- yih ja maailman ihmeet

Tänään on juhlapäivä taipeiläiselle Chen Wei-yih:lle. Hän on nimittäin menossa naimisiin. Kun otamme aikaeron huomioon, voimme jopa ajatella, että juuri näillä hetkillä morsian sydän pamppailen astelee alttarille.

Morsion tilanteen tekee merkittäväksi se, että hän menee naimisiin itsensä kanssa. Hän lupaa todistajien ja seurakuntansa edessä rakastaa itseään yli kaiken myötä- ja vastamäessä.

Häämatkalle hän on lähdössä Australiaan. Sielläkin hän varmasti rakastaa ja rakastelee itsensä kanssa niin maan perusteellisesti, että häämatkan majapaikassa hotellinaapurit tekevät lujasti valituksia älämölöstä ja piehtaroinnista.

Tämän tyttären aika on vierähtänyt uran rakentamisessa, joten aikaa ei ole liiennyt juurikaan kumppanin etsimiseen. Formosan saarella on tiettävästi naisia yhtä runsaasti kuin miehiä, joten ainakaan sen vuoksi tämä pariutuminen ei ole kiville mennyt. Tytär näyttäisi olevan kaiken lisäksi kohtuullisen hömäkän näköinenkin ulkoisesti. Tuollaista varmasti moni Formosan poika voisi rakastaa ilman, että pitäisi morsiammen päähän ämpäri laittaa.

Ounastella sopii, että seuraavaksi tämä hermafrodiittimäinen Hermeen ja Afroditen jälkeläinen yrittää pariutua itsensä kanssa. Tässä mennä viikolla boa-käärme sen kuulemma oli onnistunut tekemään.

Ja jos pariutuminen onnistuu, loppu, nimittäin itse operationaalinen toiminta, eli synnytys, onkin tälle tyttärelle helppoa. Toista se olisi, jos koiras yrittäisi poikia.

Tillman onnitelee morsianta ja toivottaan riehakasta hääyötä ja paljon lapsia sekä lapsenlapsia.

TEDx - mistä ihmeestä sinä ilmestyit ?

TEDx – se muuttuu paremmaksi. Väittävät presidenttimme, ulkoministerimme ja monet muut nuorten sukupuolisuuden ongelmista huolestuneet.

Olen hämmästyneenä seurannut tätä kampanjaa, joka on polkaistu jostain maan uumenista käyntiin juuri nyt, seurakuntavaalien ennakkoäänestysviikolla. Kyynelehtien julkkikset ja silmäätekevät vakuuttavat, että joskus vielä koittaa parempi aika ja kaikki kaapit aukeavat. He eivät sentään kehottaneet kirkosta eroamaan, mutta muuten vakuuttivat seisovansa nuoren rinnalla kaikissa vaikeuksissa.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 16 000 nuorta huostaan otettuna. Heidät on sijoitettu sellaisiin perheisiin, joissa heillä on edes teoreettiset mahdollisuudet saavuttaa ihmisarvoinen elämä.

Tällä hetkellä Suomessa mielenterveyden häiriöistä kärsii yli 100 000 nuorta. Suomessa on 70 000 16-24 vuotiasta nuorta, jotka eivät ole töissä, työharjoittelussa tai opiskelemassa. Näistä noin puolet, 35 000 nuorta, eivät ole edes sosiaalitoimiston kirjoilla. Mutta toinen puoli on.

Yhdestä huostaanotetusta lapsesta tai nuoresta koituu yhteiskunnalla heti nyt noin 100 000 euron vuosikustannukset ja myöhemmin vielä lisää niissä tapauksissa, joissa huostaanotolla ei enää ole pystytty asioita paremmaksi muuttamaan.

Kysynkin nyt, pyhämiesten päivän aamuna, missä järjestyksessä ja millä hartaudella nuorten asioita tulisi lähteä hoitamaan ? Kysyn Ulkoministeriltä ja Rouva Tasavallan Presidentiltä, eikö sittenkin nuorten mielenterveysongelmien ja huostaanottojen liepeillä leiju suurempi hätä ja isommat kauheudet ? Eikö sittenkin olisi syytä esiintyä ja julkituoda huolestumisensa myös noiden ryhmien vuoksi.

Se, että erilaisen nuoren tukeminen on helpompaa kuin vaikeiden asioiden hoitaminen, ei minusta saa priorisoida tätä asiaa.

Mielenterveysongelmaiset nuoret ovat viime vuosina osallistuneet tähän keskusteluun pari kertaa. Toivottavasti jotkut muut ryhtyisivät nyt keskustelemaan ja ajamaan parannuksia näihin asioihin, jotta kolmatta kertaa ei enää tulisi.

Iltasoitto perjantaina

Viattomuuden ylistys.

Voi pientä koiranpenturaukkaa ! ! !

Aamulla julkisuudessa oli tietoja karstulalaisesta kettutarhasta, jonka asukkaat olivat kettutyttöjen mukaan joutuneet huonolle hoidolle ja hapelle. Tarha on tuttu Tillmannille. Olen sen tienoilla useasti luuhannut minäkin ja elikoiden elämää seurannut.

Iltapäivällä Evira oli jo tarkastanut tarhan ja todennut, että pääsääntöisesti kaikki on kunnossa.

No hätä !

Mutta asiaan. Nyt joku tunnoton ja moraaliton on mennyt myymään Johanna Tukiaiselle koiran. Seiska on tehnyt asiasta uutisen, jossa laajasti selvitetään se, mitä kaikkea Johanna on ehtinyt jo hankkia koiralleen ja miten heidän keskinäinen suhteensa on edistymässä.

Eviran pitäisi nyt kiireesti, pyhämiestenpäivänä jo mieluummin, tehdä neiti Tukiaisen kotiin ratsia ja ottaa huostaan viaton eläinparka. Uskoisin, että Tukiaisen elämäntavoilla aika nopeasti syntyy selvä heitteillejättötilanne. Sellaiseen Suomen laki on aina ollut aika innokas puuttumaan.

Kun viikolla sympatiani olivat Irlannin setterien puolella jutussa, jossa joku kusipää heitteli niitä alas parvekkeelta, nyt sympatiani ovat jälleen viattoman luontokappaleen puolella.

Irlannin setteri on sentään kookas koira. Valokuvan perusteella puudeli häviää Tukiaisen rubensmaisen vartalon poimuihin hellyyskohtauksien aikana ja luultavimmin menehtyy ennen esiin kaivautumista.

Perustuslaillisen mielen omaavana laillisuusmiehenä minä vaas kysyn: Kuinka kauan voi säädyttömyys ja kauheus vapaasti keskuudessamme vaeltaa ja alistaa viatonta eläinparkaa ?

Ps. Kuva on lainattu Seiska -lehden sivuilta, eikä minulla ole mitään tekemistä sen kanssa, eikä siinä esiintyvän henkilön kanssa. Copyright ja vastuu on Seiskalla.

Pieni iltasoitto vielä tällekin päivällä

Tanita jää helposti soimaan korvaan. Rytmi saa minut surulliseksi, mutta samalla tämä tytön ääni saa minut myös rauhalliseksi.

Nukkukaa hyvin.

Kolmas maailmansota

Ei liene sattuma, että meneillään oleva kolmas maailmansota on väliaikaisesti siirtynyt Kreikkaan. Taloudellinen kaaos ja turhautuminen ovat yhdessä kreikkalaisen ylpeyden ja tottelemattomuuden kanssa saaneet aikaan sen, että postia ei Kreikasta pariin päivään lähde minnekään.

Länsimaisen yhteiskunnan synnyinpyhätössä kuohuu, ja se on oikeastaan aikamoinen paradoksikin. Nyt ollaan kaiken sen sydämessä, jonka päälle on systeemimme rakennettu.

Kolmatta maailmansotaahan on itse asiassa käyty jo kohta 10 vuotta. Rintamalinjat ovat ehkä vähän epäselviä, ihmisuhrit vähäisempiä ja välineistö primitiivistä, mutta yhtä kaikki, sotatoimialuetta näyttäisi olevan kohta koko maailma.

Terrorin uhrit ovat sattumanvaraisia. Pelko ja vastatoimet ovat taas totaalisia ja kollektiivisia. Siitä ovat syrjässä vain ne, jotka ovat toisen osapuolen vertaisia.

Jos olet köyhä, syrjäytynyt, työtön , marginaalissa elävä ja paikoillasi viihtyvä länsikulttuurin edustaja, olet pääsääntöisesti hyvässä turvassa sodalta. Jos taas liikut paljon, lennät paljon, käyt lomakohteissa, viihdyt suurkaupungeissa, niin olet potentiaalinen uhri, tai ainakin sinun elämääsi varjostaa jatkuvasti potentiaalinen uhka ja joudut lentoasemilla alistumaan monimutkaisiin järjestelyihin.

Turvassa ovat vain ne, jotka ovat yhteiskunnan ulkopuolelle tai reuna-alueille syrjäytyneet.

Selvimmät rintamalinjat ovat Afganistanissa ja Irakissa. Puolen vuoden sisällä rintamalinjoihin tulee kuitenkin muutos, sillä Pakistanin äskeiset tulvat ja seuraava saapumaton sato tulevat mahdollisesti aiheuttamaan ennen näkemättömän hässäkän tuossa ydinasevaltiossa.

Keskustelu huumeiden sallimisesta ja samaan aikaan käytävä kohtuullisen epätoivoinen huumesota Väli-Amerikassa on oikeastaan kolmannen maailmansodan eräs lonkero. Siellä koetellaan länsimaisten arvojen rajoja.

Kaukasiassa on käynnissä toinen vastaava erillissota. Siellä kyse on suuressa määrin uskonnosta, kuten koko tässä sodassa.

Oletteko huomanneet, että viime aikoina ei kukaan ole enää esittänyt arveluja siitä, koska lentokenttien turvatoimenpiteet poistuvat ? Oletteko kuulleet edes yhtään arviota siitä, koska turvatarkastuksista luovutaan ? Koska limsaa saa taas viedä läpi turvatarkastuksen koneeseen ?

Sodan ominaisuudet ovat jalostuneet sellaisiksi, että meidän on vaikea huomata niitä, taikka reagoida niihin sodan elementteinä. Kukaan ei markkinoi niitä sotana.

Teollisuustuotannon siirtyminen pois teollistuneista maista on vain yksi esimerkki. Toinen hyvä esimerkki on se kamppailu, jossa koko länsimainen maailma on, kun se yrittää epätoivoisesti korvata energiatuotannossaan fossiiliset polttoaineet jollakin muulla. Minulle tulee mieleen lähinnä natsi-Saksa 1940 – luvulla.

Käymme ilmeisesti nyt sotaa, joka on monin verroin pidempi kuin kaksi edeltäjäänsä. Tämä sota saattaa kestää kymmeniä vuosia.

Kuten huomaatte, päänupissa suhisee edelleen kovalla paineella ja tekstiksi pyrkii purkautumaan Idin alueelta kaikki, mikä syksyn aikana on pohjamutiin kertynyt.

Onko Hannes Häyrinen riehunut taas ?

Parvekkeelta alas heitetty irlanninsetteri taistelee hengestään teho-osastolla. Koirien lentomatkalle alkuperäinen syy oli se, että koirien omistajille oli syntynyt nk. parisuhderiita, jonka melskeessä perheen mies oli päättänyt raivata onnensa esteet, eli puolisolle ilmeisen rakkaat koirat , Tessan ja Lolan.

Koirien iät ovat 4 ja 10 kuukautta. Kerrostalossa asuvaa omistajaa nimitetään uutisessa kasvattajaksi, joten kasvattaja on ilmeisesti harrastanut kenneliä kerrostalossa enemmänkin.

Oli miten oli, koska blogissa on ollut hiljaiseloa viime aikoina, taidan vähän ärsyttää lukijoita ja taivastella sinänsä yksinkertaista ja selvää asiaa. Olen nimittäin nukkunut huonosti ja olen huonossa hapessa ja humöörissa.

Tytöille on nyt perustettu keräystili. Miksi muuten näille annetaan nykyisin ihmisten nimiä ?Tilille voi lähettää avustuksia kasvattajalle, sillä kahden koiran tehohoito kuulemma maksaa viisinumeroisen summan rahaa. Tai mahdollisesti on jo maksanut.

Jutun liitteenä on valokuva, jossa Tessa ja Lola poseeraavat iloisina toukokuussa. Asia on sikäli ihmeellinen , että 4 kuukautta vanha koira on syntynyt laskujeni mukaan heinäkuussa ja siten harvinaisen terhakkana pörhistelee kuvassa 2 kuukautta ennen syntymäänsä.

Tietenkin ladonnassa on varmaan tapahtunut virhe ja kyse on 4 vuotiaasta ja 10 kuukautisesta parivaljakosta. Mutta silti minun lahjoitukseni jää antamatta. Sitä vastoin mielelläni mietin muutamaa asiaan liittyvää kysymystä.

Miten päähenkilöiden parisuhde nyt jakselee ? Onko heillä lapsia ? Miten lapset jaksavat ? Minkä ikäisiä nämä mahdolliset lapset ovat ? Oltiinko heitä heittämässä ulos asunnosta ? Onko asioista sovittu ja jatketaanko suhdetta ? Parisuhteen toisen osapuolen sukupuoli jäi minulle myös vähän hämäräksi. Onkohan hän tehnyt asiasta rikosilmoituksen ? Lisäksi minua kiinnostaa se, mistä parisuhderiita alkoi?

Minua myös kiinnostaa se, kuka uhraa kymmeniätuhansia vakavasti invalidisoituneiden koirien hoitoon ja kuntoutukseen. Onko kyse TYK - kuntoutuksesta, tai yksilö - TYK - kuntoutuksesta ? Onko yhteiskunta mukana kantamassa vastuutaan ? Eniten minua ehkä ihmetyttää se, että jotkut lähettävät tämmöiseen keräykseen rahaa.

Samaan aikaan huostaan otettujen lasten määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja heistä aiheutuvat kustannukset nousevat kuusinumeroiseksi jokaista lasta kohden. Heille ei kuntoutusta saada järjestettyä millään, edes keräyksillä.

Näitä lapsia on hakattu, hyljeksitty, loukattu ja piesty. Nämä lapset ovat eläneet sikoläteissä ja helveteissä.

Jos lehden on pakko tehdä tämän kaltaista journalismia, niin laitetaan sitten selvästi yksityiskohdat kehiin. Vähän päähenkilöiden ammatteja, lasten ikiä ja lukumäärää, kerrostalon sijaintialueen nimeä ja päähenkilöiden humalatilan vahvuutta.

Selväähän on, että ihan selväjärkinen mattimeikäläinen ei koiria heitä parvekkeelta alas. Jotain saatanan ressukoita ja marginaalihörhöjä tässä ollaan taas nostamassa otsikoihin.

Vakavasti loukkaantunut koira lopetetaan eläinlääkärin piikillä, tuhkataan ja viedään siististi eläintenhautausmaalle. Sitten sille voi ostaa jonkun muistomerkin.

Seuraavaksi mennään kotiin ja annetaan paskakumppanille häätö. Kolmanneksi ryhdytään miettimään sitä, onko asianomainen omalla hölmöilyllään aiheuttanut kuitenkin olosuhteet, joissa koirille on ryhdytty lentämistä opettamaan. Ja vielä kannattaa vähän aikaa pysytellä erossa parisuhteista ja viinasta.

Kyllä helpotti. Voi että helpotti.