torstai, 28. tammikuuta 2010

Niksi-nurkkaus

Pääministerillä on aviisien mukaan vähän jo huonoa tuuriakin matkassa. Oikeuskansleri Nikulan pitäisi muistaa pääministerin kanssa käymiään keskusteluja, mutta milläs muistat, kun hän, Nikula, on potenut aivoverenvuodon tässä välillä ja kaikki muistijäljet ovat formatoituneet.

Joskus on käynyt niin Tillmanillekin. Kerran lähti työnantajan koneesta tiedostot bittien taivaaseen. Onneksi tärkeimmät asiat olivat verkkoasemalla. Pääministeriltä lähti perhekuva kovalevyltä. Se vissiin on saatu takaisin, joten pääministerin ei tarvitse nyt pinnistellä muistiaan äärimmilleen ja pohtia, mitä kuvassa oli.

Kaiketi Nikulakin voitaisi päästää rauhassa menemään. Mitä sitä sairauden läpikäymää miestä enää hätistelemään. Ei kaikkea tarvitse ihmisen muistaa.

Oulun siika pyhä kala…………. kas, minulla se muisti ainakin nyt juuri pelaa. Ruben , Simeoni, Leevi, Juuda, Daan, ……….. Saataisi vielä irrota jopa vesistöjen latvareititkin järjestyksessä.

On minulta muisti joskus mennyt. Viimeksi tänään menin jäässä olevien leipien kanssa apukeittiöön ja pesuhuoneeseen, pysähdyin , ja mietin mitä helkkaria minä täällä teen, mikroauswitsh, jäätyneen leivän turma, se on keittiössä. Piti vilkuilla sivulleen, että näkikö kukaan.

Kerran heitin  Satakunnassa  kotipihalla 5 tikalla tikkatauluun 50 pistettä tulokseksi. Näkemässä olivat sininen Tunturi- mopedi, kissa nimeltä " Otto-Ville Kuusinen" ja omenapuu. Hankala todistaa, mutta heitin minä, itse sen tiedän. Saatoi siinä olla matkaa vähän alle 5 metriä, mutta  heitin minä, sen muistan ihan selvästi.

Ja olen minä unohtanut muutakin. Työreissuilla unohtelen ulkomailla hotelleihin risaisia ja vanhoja vaatteita. Muuten kaikki parittomat sukat pyörisivät sukkalaatikossa kymmeniä vuosia. Minä olen keksinyt ottaa niitä mukaan reissuille. Viikossa saa kulutettua 7 paritonta sukkaa, tai tuhottua 7 loppuun hiestynyttä hetrosukkaparia. Ne vain yksinkertaisesti unohdetaan hotellihuoneeseen ja pidetään huoli siitä, että yksi pari jää kotimatkalle.

Jos joku huomaa sen, että sinulla on eriparisukat, voit aina sanoa, että olet värisokea, naimisissa värisokean kanssa, taikka sitten vain voit selostaa systeemisi periaatteen, jos kielitaitoa riittää. Unohtaminen on kivaa ja hyödyllistä. Eikä ne sukat sieltä enää koskaan tule sukkalaatikkoon kummittelemaan.

Pääministerinkin pitäisi unohtaa poliittinen elämä vähitellen. Ei se kovin pitkää kummittele mielessä. Pois silmistä, pois mielestä, niinhän sitä sanotaan.

Tervetuloa lukijaksi Anu.

2 kommenttia:

kariav kirjoitti...

Perheemme miehet saivat joululahjaksi sukkia pesukoneen syömien tilalle. Sukat ovat mustia, pehmoisia (ainakin suht. uutena), ja muutenkin mukavia. Sukan pohjassa lukee vaihtelevalla värillä päivän nimi. Nyt pitää olla tarkkana muistin kanssa, että vetää aamulla oikeanpäiväiset jalkaan.

Töissäkin voi sitten tarkistaa salavihkaa, jos ei ole muistanut ottaa kalenteria mukaan, missä mennään.

(Katsoin juuri, perjantai vihreällä.)

Toivoa pitää, ettei pesukone syö näitä parittomiksi. Voisi joutua pähkäilemään, onko tiistai vai torstai.

Tämä vanha vitsi ei liity sukkiin, vaan viikonpäiviin:

Mies meni perjantaina lääkäriin, joka kehotti välttämään päivittäistä kupinottoa ja neuvoi rajoittamaan sen vain päiville, joiden nimessä on r-kirjain.

Mies meni mietteliään näköiseksi, synkistyi sitten, mutta hihkaisi pian iloisesti: "Onneksi pian tulee kerskiviikko!"

Tillman kirjoitti...

Niinpä...

Onneksi nyt sentään on perjantai....

Minulle työnantaja lajhoitti sukat, joihin on merkitty L(= left) ja R (= right).

Joskus tahtoo silti menä vääriin jalkoihin sukat.

Työnantaja on nimikoinut oman mainoksensa sukkiin siihen asentoon, että näitä ohjeita noudattamalla mainos näkyy jalkaterän ulkosyrjällä, mikäli jaksaa mainostustilanteessa riisua kengän.

Kengät jalassa kulkien hyvä sanoma on kyllä auttamattomasti piilossa.