Ennustuksia

Tänään pitäisi varmastikin tehdä ennustuksia tulevasta. Jostain syystä ihmiskuntaan on pesiytynyt sellainen tapa, että ennustuksia tehdään vain vuoden vaihtuessa, ei muina päivinä, Tupakkilakotkin tehdään vuodenvaihteessa ja viinaton kuukausi on juuri tammikuu.

Mielikuvituksetonta. Tipaton kuukausi voisi yhtä hyvin olla esimerkiksi juhannuksesta eteenpäin oleva kuukauden mittainen jakso. Tai se voisi olla vaikkapa marraskuu taikka joulukuu. Tammikuu on yhtä tyhjän kanssa.

Ennustuksista piti vähän puhua. Saimi-mummuni oli sitä mieltä, että kun suosta turvetta poltetaan ja kuva tulee pöydänpäälle nostetusta laatikosta, maailmanloppu on lähellä. Hän oli myös sitä mieltä, että vuosi 2000 on ehdoton maailman säilymisen yläraja. Mummu kuoli 1973 siinä uskossa, että näin tulee käymään. Hän saattoi mennä rauhassa omassa uskossaan, eikä hänen tarvinnut kokea ennustuksen epäonnistumisesta johtunutta kummastusta ja hämmästystä.

Jehovan todistajat ovat sangen ovelia tässäkin asiassa. He muuttavat aina päivämäärää sen mukaan, kun lisäpäiviä maapallolle tulee. Aina löytyy joku laskuvirhe tai laskutikussa oleva ”klappi”, johon vedoten voi sorvata uuden ennustuksen.

Venäläinen professori on ennustanut jo vuosi sitten, että USA jakaantuu 2010 vuonna 4 eri osaan. Tätä me voimme nyt ryhtyä odottamaan ja jännittämään.

Aikoinaan kun enoni puoliso meni autokouluun ikäihmisenä, eno ennusti, että ennen sika lentää kuin meidän Taina autoa ajokortillisena ajaa. Sekin ennustus on mennyt pahasti pieleen. Enemmän muistini mukaan eno on ollut ajokelvottomassa kunnossa kuin Taina.

Suosittua oli 1960 ja – 70 luvuilla ennustaa kasvatusmielessä nuorison tulevaisuutta kolttosten jälkeen. Yleisesti muistan puhutun kasvatuslaitoksesta paikkana, johon koltiaiset viedään, jos ei kotona järki päähän tule.

Ja jos ei ennustettu omista lapsista, niin usein ennustettiin muiden lasten tulevaisuutta. Jälkeen päin on helppo esimerkiksi luokkakuvista miettiä ennusteiden toteutumista ja osuvuutta.

Tuttu insinööri kävi 5-vuotista keskikoulua aikoinaan 10 vuotta. Se oli saavutus, josta puhuttiin jo oman pitäjän ulkopuolellakin. Käsittääkseni se saattaa edelleen olla ao. koulun lyömätön ennätys. Hyvä insinööri ja hyvä isä hänestä kuitenkin tuli. Koululaitoksen kyky ennustaa oli jo tuolloin sangen vaatimaton.

Rooman klubi ennusti 1974, minun ylioppilasvuonani, että turha on enää kenekään ponnistella, öljy loppuu 30 vuodessa ja maailma putoaa kivikauden asteelle. Ainoa, joka taisi ottaa asian todesta, oli varmaan allekirjoittanut, joka hummasi ja hurvitteli koko opiskelija-aikansa kuin viimeistä päivää.

Pitänee minun myös ennustaa nyt jotain tänään, Sylvesterin päivänä.

No, ensiksikin on heti todettava, että Suomi ei voita jääkiekon kultamitaleja Vancouverissa. Toiseksi ennustan, että ensi yönä moni silmä puhkeaa taas kissanpieruista taikka muista räjähteistä. Ja kolmanneksi ennustan, että jälleen jäät lähtevät 9 viikon kuluttua kolmannesta kaarnatuulesta.