maanantai, 30. maaliskuuta 2009
Orwell oli optimisti
Luin kyseisen totuuden viikonloppuna pääkaupunkiseudulla. Totuus oli kirjoitettu miesten vessan seinään, joten epäilemättä asia on piinannut jotain lajitoveria kovasti.
Seinäkirjoitukset tuovat piristystä matkustavaisen elämään. Vessa on paikka, jossa meidän kaikkien on silloin tällöin käytävä, joten taiteen esillepano ja yleisön saavutettavuus on siinä mielessä paljon varmempaa kuin esimerkiksi Kiasmassa.
Missä äidit oppivat kaikki ne asiat, joista he varoittavat tyttäriään ? Olen joitakin laittanut muistiin sitä varten, että siinä vaiheessa, kun ryhdyn lopullisesti anarkistiksi, minulla on jotain, millä aloittaa. Seinäkirjoituksen luominen on minulle vaikeaa ja mahdotonta. Olen plagioija.
Onko kiinalaisten puhelinluetteloissa valkoiset sivut ?
En todellakaan tiedä. Asia kuitenkin minua hymyilyttää. Kirjoittaja on paneutunut vastakohta-rakenteeseen näppärästi ja luonut arkitaidetta epäluuloista.
Similariteetti taas iskee tajuntaan kun miestenvessan automaatin kylkeen on tekstattu varoitus:
Älä osta, tosi sitkeetä purkkaa !
Täällä periferiassa seinäkulttuuri eroaa aikalailla siitä, mihin pääkaupunkiseudulla törmää. Täällä ennakkoluulot ovat yhtäläisiä, mutta kerronta on enemmän outouden kauhistelua kuin itsensä korostamista. Täällä riittää pelkkä pelko kirjoituksen perustaksi kun asutuskeskuksissa erilaisuus ja ihmetys ovat riittäviä ihmettelyn aiheita.
Olen aina ihmetellyt kuka hitto kirjoittelee seinille. !
Halusitpa minne tahansa, HKL vie sinut rautatieasemalle !
Jyväskylän Yliopiston Mattilanniemen laitosten vessaan oli ystävällinen siivoojaa tekstannut kauniilla käsialalla siististi.
Ei paperia pisuaariin !
Tilaa oli jäänyt kuitenkin vähän liikaa sanojen väliin, joten kohta siinä lukikin
Ei koepaperia pisuaariin !
Tämän jälkeen nuorison luomisvimma oli purkautunut uutena tekstinä:
Entä kyniä ja kumeja ?
Erityisen kiitollinen seinäkirjoitus on se sinisten junavaunujen vessoissa oleva pyyntö, jossa pyydetään, että junan käymälää käytetään vain junan kulkiessa.
Olen bongannut monta erilaisia versioita tuosta tekstistä ja useimmissa niissä junan kissalla on joku keskeinen rooli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Onhan niitä, kaikenlaisia seinäkirjoituksia.
Minulle on jäänyt lähtemättömästi mieleen rakennustyömaan tilapäis-wc:ssä ollut kirjoitus, joka epäilemättä oli noussut maanantaiaamun angstista tai ei-tiliperjantain rahattomuudesta:
"Jos ois mitä jois pois niin jois pois ettei ois mitä jois pois"
Brittein Saaristossa luettua:
I laughed, I howled, I jumped for joy. I was here before Kilroy.
Kommentti edelliseen:
Sorry to spoil your pretty joke, Kilroy was here, but his fuckin' pen broke.
Ulkopuolella muuten toisessa ovessa luki Lads ja toisessa Lasses.
Hieno sosiologinen maailma avautuu näissä kirjoituksissa eteemme.
Noita teidän esimerkkejänne en ole aikaisemmin kuullutkaan
Tätä sosiologiaa samasta saniteettitilasta vielä:
Siihen aikaan tunnettiin pankki, jonka nimi lyhennettiin KOP.
Vessan seinässä luki: KOP= Konnien Oma Pankki
Tuokin oli minulle ihan uusi.
Tunnustan tässä, että erään keskisuomalaisen yliopistokaupungin yliopiston erään osakunnan tiloissa sijaitsevan miesopiskelijain vessan oveen tuli muiden älykköjen tapaan kirjoiteltua hengentuotteita (kansantuote meni pönttöön). Sitten polttarikirjoituksessa mainittiin tekijän kunnostautuneen "huulletuissa vessanovissa".
Paikallisen yliopiston miesten vessan seinältä poimittua:
Juokse Jeesus, joulu on kannoillasi!
Aika usein näissä kirjoituksissa yritetään todella olla pienen ja vähän suuremmankin persoonan tukena tätä mielettömyyttä vastaan.
Alakulttuuriin on sisältynyt aina oikeus ja mahdollisuus arvottaa valtakulttuuria käänteisessä muodossa
Lähetä kommentti